Rakkaimpani! ”Kiitos silmälaseista ja kaikesta. Kalervo oli vastassa asemalla. Joka hetki pelkäsin, että menemme raviin, kun tiet olivat kirkkaalla jäätiköllä ja niin mykevät kuin laihan sian selkä. Täällä kotona on niin rauhallista ja mukavaa. Kaikki me menemme tahdissa, näyttää kun kulkisimme tällä kertaa vanavedessä. Kalervon terveys vain on kovin vaappuvaa. Kerttu on voimakkaampi vaan silti hän on vielä kovin heikko lukemaan. Hän kait pian tulee sinne yrittämään, sillä sekin painaa, kun työt sillä ovat kesken. Kerttu kun tulee sinne niin kaikki Olkkosen juhlat ym. Minusta tiukattiin enkö tuonut kukkaa tai jotakin muistoa Peltoniemen sedälle. Enhän tiennyt koko asiasta mitään. Sanottiin, että isälle sanottiin ja pyydettiin muistamaan. Ymmärsin, ettet tahtonut, vaan koetin puolustaa ja niin täytyi ottaa kiireellinen puhelu, että saimme sähkösanoman. -Nyt on tosi huono keli, oli pyry ja sitten pakkanen niin siinä vitilumessa on reen jalakset kuin tervassa. Eilen oltiin kotisarasta vetämässä oksia ja rankoja, vaan nyt mentiin Sarjanperälle 5 hevosella tukkeja noutamaan ja virtsaa ajetaan salaojitetulle. Pakkasta onkin nyt 26 astetta ja oikein ihanat huurteiset puut.
Kerttu eilen kuuli radiosta sen Johanssonin raastuvan jutun. Se tuntuu niin ikävältä, kun Sinäkin siihen sotkeuduit. Vaan ei syytä nyt tunneta. Sen tietää varmasti tämäkin tulee Häneltä, joka on ihmisen määrännyt tänne. Hän tekee meissä kasvatustyötä, sisäisintä muovaa. Se tuntuu liian särkevältä, mutta kun nöyrrymme ja sanomme Herra Sinä olet minut lähettänyt ja mitannut minulle työn, niin seiso nytkin rinnallani, ettei purteni tuhoudu tässä salakarissa, vaan näen kaiken Sinun lähettämäksesi ja selventämiseksi. Tämä on Herran tahto, sillä pahankin täytyy palvella Hänen hyvää tarkoitustaan. Hän suojatkoon Sinua omasi”