Rakkaimpani! ”Onnellista ja siunausrikasta vuotta toivon Sinulle. Olisimme toivoneet Sinut kotiin. Ja laitoin lämpöisen yöpaidankin, kun sen vanhan lahjoitin Tuulikille. Oli ihmeellistä, kun lauantaina heti aamusta alkaen sielussani syvimmällä tuntui, että minun pitää puhua Taivaan Isälle puolestasi, rukoilla Sinulle tietoa, taitoa, ymmärrystä ja valoa. Olin oikein kummallisella tunteella koko päivän. Kun sitten illalla soitit, ettet tulekaan kotiin, päätin milessäni, että kaikki johtui siitä.Tämä hallituksen teko toi taas uusia miettimisiä. Jumala suokoon Suomellemme rauhan vuoden. Häneen yksin turvamme liitämme. Sitten se taloudenhoitajasi teko oli melkoisen somas. Voi raukkaa täytyy sanoa. Tulenheimon rouva puhuu niin paljon, ettei ole aikaa puhua muita asioita ja olemattomia asioita ei ensinkään kerkeä sepittää. Hän raukka tietenkin kuuntelee ja hiiviskelee ja siten kuulee katkonaisesti asioita, joista itse muodostaa lauseita ja seuraukset ovat sitten aivan mielipuolen tekoja niin kuin tuo muuttohommakin oli. — Kunpa hän ei Sinulle tekisi mitään pahaa. Voi, miten olisimme iloiset, jos hän olisi pysynyt järillään.
Yhtenä päivänä tuli Kalervo puhumaan semmoista asiaa, mitä sanoisitte, jos minä menisin Helsinkiin Isän luokse joksikin aikaa. Kävisin Ateneumissa ym. näkemässä ja tutustumassa niiden työtapoihin, että sekin hehku sitten loppuisi ja samalla hoitaisin terveyttäni. Nyt kun tulee Pietarilakin, niin voitte talven ajan tulla toimeen aivan hyvin, sillä työthän ovat niin yksitoikkoisia. Tätä olen aavistanutkin sanoin ja mitä minuun tulee niin en pane sulkuja tiellesi, sillä minun puolestani saat koettaa. Hän sanoi kirjoittavansa tästä isälle. Muistan, olemmehan niin kauan asuneet kotia kirjeenvaihdolla. Tosin Sinulle niin monta mieliharmia tuottaen, vaan katsommehan kokonaisuutta ja tyytyväisin mielin voimme sinne katsoa ja parhaamme olemme koettaneet niin ei järkytä mieltä taakse päin katsoessani. Mieti ja harkitse tätä Kalervon otetta, sillä mehän hyörimme ja puuhaamme täällä vain vähän aikaa enää ja jätämme jälkeemme kaiken, mitä täällä olemme omistaneet, lapset, kodin, kaiken. Kalervo itse uskoo, että jos hän saisi nähdä tätä haavettansa todellisuudessa niin voi olla että haaveet loppuvat ja rupean elämään kokonaisempaa elämää kotona.
Nyt valetaan tinoja Kalervo antaa joka pojan kaataa tinansa ämpäriin. Suntiokin tuli meille yöksi ja hänelle valettiin tina. Sinä sait taas tuolin muotoisen tinan. Tinoja valaessa oli mieli iloinen ja virkeä. Loputtua valamisen lauloimme kauniita uuden vuoden lauluja ja veisasimme lopuksi tuon rakkaan virren ”Sun haltuus rakas Isäni”. Sanoimme hyvää yötä ja niin päätimme vanhan vuoden. Olisi tuntunut niin hyvältä ja täydelliseltä, jos Sinä olisit ollut mukana, vaan aina on parhain miten on. Uuden vuoden aamuna olen luonasi sanomassa huomenta ja niin paljosta Sinua kiittämässä taas viime vuoden ymmärtämyksestä yhteiselämässämme. Jumalalle kiitos kaikesta. Hän tasoittaa tiemme. Hän meitä on taas kantanut viime vuoden yli, jotka meitä on vaanineet. Lapset ovat nyt kirkossa, johon mentiin seitsämältä.
Siitä Knuutin jaosta ei ole tullutkaan mitään sopimus- ja kauppakirjoja ei ole löytynyt, joten pesän jakaminen on täytynyt siirtää niin kauaksi, kun saadaan käsiin kihlakunnanoikeuden arkistosta todelliset paperit tilan vaihtamisesta. Kaikki se mitä Sinä sait kuulla Knuutin pojista oli valetta. Kivimäen Heikki oli vähän sanonut Kalervolle, että on ikävä huomata sitä vilppiä, mitä isässä ilmenee poikiaan kohtaan. Täytyyhän Heikillä olla paperit kunnossa, vaan hän ei anna niitä. Olisin kysynyt veljeltäni näitä asioita, vaan en ole päässyt Kivimäelle käymään.
Alhovaara tuli lauantaina Sinua odottamaan ja oli sitten yötäkin. Koko sunnuntaipäivän kuuntelimme radiota ja puhelimme kaikesta. Sitä hän olisi tahtonut Sinulta kysyä, että verotetaanko eläkkeestä. Nakke ulvoo portaalla. Tuntuu niin ilkeältä. Kohta tulevat kirkosta ja minä olen jutellut koko aamun Sinulle. Minusta tuntuu, että Sinulla tulisi olemaan raskasta ja siksi minun antennini on niin herkkänä. Koetan puhua Taivaan Isälle, että hän antaisi Sinulle valonsa niiden asioiden hoidossa, joita pannaan tehtäviksesi. Lapset tulivat kirkosta ja huutavat isälle Onnellista Uutta Vuotta omasi”