Rakkaimpani! Lähetin tänään asiakirjoja ja pitkän kirjeen. Kumminkin rupesin vielä kirjoittamaan, kun sain Teuvolta kirjeen, jossa kuulin, että he ovat ostanee karjan uudistusta. Silloin rupesi minua huolettamaan maksu, sillä arvattavasti Teuvo on saapa useita tuhansia ja te pidätte minua tietämättömänä asiain kulusta, vaikka olen kirjeellä ja puhelimella vaatinut tietoja kuinka paljon minulta menee, että pääsisin kuitiksi. On tyhjää puhua, ettei ole aikaa. Kyllä sitä on sen verran, jos on halua tehdä selkoa. Kun Keskitalossa ja Kalliolassa ei ole nyt tuloja, niin tarvitsevat he ansionsa, mutta tahtoisin maksaa kaikki kuitiksi, kun saisin tietää määrän. Linevätkö saaneet varikolta rahaa, johon myivät rukiita ja kauroja?. Ellei, niin verojakin lienee maksamatta, kun poikien oli täytynyt käyttää lähettämäni rahar kauppojen kartotukseen. Kunhan saan tietooni millä kannalla ovat asiat sen jälkeen, kun annoit sen 11,000, joka oli matkassani. minua kiusaa tavattomasti näiden asioiden venyminen ja ennen kaikkea tietämättömyys. Niiden siirtoväen karjoista maksetaan tietääkseni 5 kg heiniä ja 5 kg olkia päivää kohden. Maidon saa sitten hyvitykseksi, koska tuolla määrällä ei voi ruokkia karjaa. Siirtoväestä maksetaan kai 12 mk aikuisesta ja 8 mk lapsesta. En tiedä onko sama kaikkialla ja miten sitten järjestyy jos ovat omassa hoidossaan. Tällaisena aikana ei voi kaikkea ottaa huomioon, sillä nyt täytyy kaikkien auttaa toisiaan. Panen valtakirja Kalervolle, että saa edustaa Jyrkän vanhan yhtiön kokouksessa lauantaina. Yhä täällä on rauhallista vaikka on kirkas päivä. Mutta rintamilla on vakavat taistelut ja kylät jäävät autioiksi sikäli kun täytyy luovuttaa vihollisille, sillä ne poltetaan, ettei jäisi heille suojaa. Apua on tulossa ulkomailta monessa muodossa. Miehiäkin lienee varusteineen Torniossa 2000. Ja lisää tulee. Kansainliitossa on nyt asiamme, mutta ei sieltä tosin apua tule. Ja tuomisista ei ryssät välitä. Lähettäkää nyt tiedot minulle, että saan tämän painajaisen selväksi. Sitä odottaa Kyöstisi”