Kirje 1927-6-2, Helsinki
Rakkaimpani! ”Odotin aamulla kirjettä ja tietoja miten lasten kävi. He eivät liene joutuneet kotiin 31 pnä, joten aamulla ette vielä tienneet. En tiedä Kertunkaan kohtaloa kuinka hänen matematiikka ja aine meni. Sen kai kuulen tultuani ja muista ilmoitat aamulla.
Lieneekö joutuneet ohjeeni Joen ja muun suhteen. Nyt olen kolmatta päivää virassa. Yksi osa holvia on vielä laskematta. Tänään kävi jo paremmin kuin eilen, mutta äkkinäisyyttähän on vielä, kun ei ole silmä tottunut. Huoneistoa en ole joutanut katselemaan, enkä hätäilekään. Luultavasti on käytännöllisintä mennä kesäksi täysihoitoon jonkun täällä asuvan helsinkiläisen luokse, sillä ei minua varsinkaan Suomen Pankin johtajana miellytä ravintolaelämä. Aamiaisen syömme täällä pankissa. Kerron kaikesta, kun tulen. Luultavasti en tule ennen kuin sunnuntaina, sillä ei kehtaa heti lomailla, kun on palkkaa nauttiva ”virkamies”. Sanomalehdet eivät ole juuri sanoneet hyvää eikä pahaa nimityksestäni paitsi pari ruotsalaista ja Uusi Suomi hieman. Hyvä niin. en nyt kirjoita enempää. Sydämelliset terveiset Kyöstiltäsi”