Rakas Kyöstini! ”Ajatteletkohan, kun näet tämän kirjeen, mitähän se akka taas on präntännyt, onkohan tuolla taas jotain ruikuttamista, vaan ei nyt olekaan. Pari asiaa vain Ylikankainen kävi täällä ja sanoi, ettei voi myydä jyviä ja Aurinkoinen on pyytänyt ostaa luonnonniityn heiniä. Hän tulisi niitä hevosella hakemaan. Iisakki arveli, että eiköhän noita sopisi antaa. Emäntä ei tuntunut hyvinkään olevan vastaan. Vai miltä sinusta tuntuu? Kun Jennille sanoin, pauhasi hän, kun et muistanut laittaa Jalmarin mukana sitä bengalia, niin hän sanoi en välitä heille enää hommata. Luulen, että tuo Ns on hyvin alaspäin menossa. Kotona tuumasivat Hilda ja Heikki, että kyllä siellä on semmoista, ettei tahdo viitsiä enää käydä. Ei ole esitelmiä ei puheita, eipä paljon muuta kuin piirileikkiä. Maikkikin kuului kysyvän kertomuksen lukijoilta, onko se miten pitkä, kun ei jouda leikkimään. Heikki sanoi, että esimiehen pitää olla semmoinen, että sitä kuunnellaan. Kysyin muistuiko esimies mieleen, sanoi hyvin muistuvan. Onhan siihen liittynyt kait paljon jäseniä. Jennin sen vasta on paha olla ja Laakson rouva se halventaa itsensä tuolla alinomaisella riidan halullaan. Iltamia ja kokouksia niitä on aivan myötäänsä. Kempeleessä on nyt se keskustelukokous ja veljeni Junnun valitsivat täältä seuraa edustamaan.Täällä ei ole lumi vielä vähentynyt. Tänään käytiin myllyn juovaan laittamassa hiekkaa. Maitoa kuletetaan meijerissä kolmattasataa kg vuorokaudessa, ne viisi astiaa täynnä. Viime litviikissä saatiin 322 mk, sillä ei maksettu kuin 7 pv jälkeen. Vasikoita juotetaan 14. Lampaita on pitänyt sairauden tähden hävittää. Nyt ei ole kuin 6 aikuista ja 2 karitsaa. Wienon kanssa käymme usein navetassa. Koetan vähän hoidella sen nuoren jalkoja, vaan ei siitä näytä olevan paljon apua. Emäntä tulee juottamaan vasikoita, kun lypsän Impiä ja Wienon kanssa he kävelevät käsi kädessä.
Yhtenä päivänä kävimme Wienon kanssa tässä kohalla tiellä kävelemässä, niin tuli yksi vanha mummu meitä vastaan. Wieno kun hänet näki, lähti juoksemaan häntä vastaan ja sanoi päivää sitten rupesi hän selittämään kaunis päivä, Neeno pääsyt ulos, mummo sanoi, että kaunis on ilma, vaan kaunis olet sinäkin. Ja Wieno onkin niin punaposkinen, kun hän ulkona juoksee, valkonen lakki päässä. Aamulla, kun on hän puettu, menee hän Jennin kamariin, siirtää tuolin akkunan alle ja katsoo ulos ja tulee hakemaan minua ja sanoo kaunis ilma Neeno pääsee ulos ja minun täytyy luvata. Kun kysytään mihin isä on mennyt sanoo hän Helsinkiin mennyt. Kun kysytään kenen tyttö Wieno on, sanoo Kallion tyttö. Hän ymmärtää niin hyvin paljon. Eräänä päivänä kuului hän sanoneen Jennille ”äiti pantu isän rinnalle, sitten nousi hän istumaan tuolille ja sanoi: näin isä istuu äitin rinnalla. Meistä oli tämä hyvin outoa, sillä mitään tuommoista emme muista puhuneen. Tänään kun hän oli vähän aikaa yksinään leikkimässä täällä kamarissa, kun tulin, oli hän ottanut kuvasi itseään vasten katsomaan.
Rakas Kyösti me olemme isä ja äiti ja meiltä vaaditaan niin paljon, sillä lapsi jäljittelee kaikkea mitä näkee ja kuulee. Tunnun toisinaan niin horjuvalta vaan kun sinä tulet kotiin niin pyydän, että katsot meitä tutkien, sillä tiedän, että minun heikkoudet siirtyvät Wienoomme, vaan sinä niistä minulle puhuisit, niin koettaisin välttää, niin säilyis tuo pieni ihmistaimi turmiolta. Ruustinna kävi eilen meitä katsomassa. Wieno kantoi hänelle paljon tavaroitaan ja aivan puhui vasikoista, lehmistä ja varsoista, sillä silloin emme pääse ulos, kun ne ovat, sillä me kerran säikähdimme, kun tulivat meitä kohti, eikä hän tahdo ulos, kun kuulle varsojen siellä olevan.
Mantilan emäntä kävi meillä ja hän sanoi, että Niskanen on käynyt Helsingissä ja nähnyt tämän talon isännän, vaan ei enempää siitä puhuttu, ruvettiin vaan keskustelemaan taloudellisesta hommista. Saa nähdä miten teidän työnne siellä onnistuu, eikä nyt kohta tule vastaus. Tänne kuului, että Wiipurin läänin kuvernööri on ammuttu, vaan ei ole kuollut, onkohan tuokin totta? Kyllä on kauhea aika. Ja vihdoinkin täytyy totuus kuulua sotatantereeltakin, voi suuri mahtava Venäjä. Jumala työnne siunatkoon. Hän kuulee anovia. Sinun omat pikkuiset”