Omani armahaiset! ”Onnea Onnea äiti ja monet pikkuiset teille kaikille. Woi, kun olisin ollut onnellinen kun teitä olisi ollut niin monta tultuani, vaan vähemmän onnellinen en ole nytkään, kun säästyitte Weikon kanssa minulle. Eikö ole mainion sopiva tuo Weikko nimi hänelle, kuin heitä oli kaksi. Sain eilen kirjeesi, josta kiitän ja luonnollisesti olen ollut äärettömästi jännitetty tapahtumasta.Sähkötin Kontiolle illalla ja kysyin kuulumisia, vaan ihmeellistä kyllä en saanut sieltä vastausta. Jännitetyin mielin menin postitoimistolle tänään ja pyydettyäni sain Jennyn kirjeen, josta näin tapahtumat. Suurimmin kiusaa minua nyt, kun en näe lapsiamme. Älkää nyt kiirehtäkö pikku Weliäkään hautaamaan ennen kuin toinnuttte täydellisesti ja jos Weikko on vankka, niin eihän ole kiirettä hänenkään ristimisellänsä, jos saisin minäkin niissä juhlissa olla. Pikku poikaa ei panna myöskään yhteishautaan, sillä onhan sopiva katsoa nyt sukuhaudan paikka. Minä melkein mieluummin ottaisin sen kirkon luota Mattilan puoli nurkilta, jos siinä olisi sopivaa paikkaa, jos uusi hautausmaa on mieleisempi niin laittaa sitten sinne. Kummassakin tapauksessa pitäisi katsoa yksinäinen paikka, sillä minä lunastan sukuhaudan, johon mahtuuu ja saa levätä rauhassa.
Laittakaa sinne seuratuvalle lautoja niin se Isomaa tekee arkun. Sisaresi Hanna kai käsketään kummiksi samoin Junnu. Tuumikaa Jennin kanssa toisista. Minä käskisin tohtori Porthanin, vaikka en tosin rouvaansa tunne, vaan sen tähden kun tohtori on pari kertaa ollut auttamassa. Sama suhde on tosin kätilön kanssa vaan ymmärrettävistä syistä ei tule kysymykseen. Voi kun minä olen iloinen, kun Jenni ilmoitti, että voitte hyvin. Ole nyt varovainen, että paranisit ajoissa. Kun tuumin vähän asiaa ja kaikessa tapauksessa tulen sinne?? Kaikessa tapauksessa minusta olisi niin sopiva, että Weikon kummit olisi Welin haudalla. Tiedän, ettei se saa tavanmukaista hautausta, vaan älkäämme siitä vähääkään (tavoista) välittäkö, sillä onhan meillä perintö taivaassa.
Tässä kuun janassa, kun saan palkkani, niin lähetän teille vähän, että saat panna Weikon ristimä ja toisen nupukan hautauspäivänä Wienolle ja Weikolle kummallekin 25 mk säästöön muistoksi pikku veljestä. Lähden tästä Petterssonille kertomaan meidän tärkeistä perhetapahtumista. Ole nyt varovainen ja käyttäkää lääkärin apua, jos vähänkin tarvitsee, ettei tule perästä pahempaa. Minä olen terve ja onnellinen, kun ei sen huonommin käynyt, vaikka olisi ollut hauska, kun olisi ollut kaksi tervettä poikaa, vaikka sinulle se olisi ollut kyllä sangen raskasta. Kyllä minä suurella epäilyllä ajattelin, että lahjoittaa kaksi vaan toisekseen uskoin, että voi olla poikalapsi vaikeampi kantaa. On kumma, että voit niinkin hyvästi pienuudestasi huolimatta. Sano nyt Wienolle, että isä pyytää Wienoa olemaan kilttinä ja hoitamaan pikku Weikkoa ja äitiä, kun isä on kaukana. Kirjoittakaa nyt, kun tämän saatte, vaan älä vaivaa sinä itseäsi, sillä voihan Jenny ja Wieno kirjoittaa. Sano terveiset ja kiitokset Jennille ja emännälle niistä tärkeistä puuhista. Toivottavasti olette Hildan myös saaneet sinne. Woi nyt mitä parhaiden toivoo teitä kaipaava Kyöstisi”
Isäsi voisi hoitaa sitä paikkaa niin, että Mattilan puoleiselta kulmalta tai uudelta hautausmaalta ja pitää ilmoittaa sitten Tolpan Jussille, että minä lunastan paikan, ettei kaiva kovin lähelle kenellekään, kun meitä jää vielä kuusi henkiin. Siis melko perhe. Wihdoinkin näkemiin”