Rakas Kyösti!! Kiitos! Kiitos! kirjeestäsi. Tuntuupa ne uutiset niin tukehduttavilta, että vapisuttaa, kun vähänkään ajattelee. Oliko siis ilomme liian aikaista ja maatunutta. Ja annoimmeko kiitoksen Hänelle, joka kaikki johtaa vai emmekö olleet tarpeeksi koeteltuja. Tämmöiset kysymykset nyt ahdistavat. Eilen kävi täällä taas tohtori heiniä pyytämässä, silloin näytin hänelle Weikon ”kipeneitä” ja hän sanoi niissä olevan vettä ja kirjoitti niihin salvaa. Nyt rupesin emäntää ahdistamaan, että nyt pitää näyttää jalkaa ja hän suostui ja hänet määrättiin makuulle. Tohtori sanoi, että siinä jalassa on niin huono verenkierto, joten se aukoo? ja sanoi, jos emäntä ei noudata hänen määräyksiä niin siitä tulee hyvin paha ja kestää sitten vuosia parantua. Vaan eihän se emäntä makaa, jos suinkin vaan ylös pääsee.Sitä pyssyäsi ei ole emäntä muistanut, kävin sitten Iisakin käskemässä puhdistamaan. Niistä kivistä emme ole vielä puhuneet mitään Korvalle, koska tuli omille hevosille tuo savenajo. On jo niin kevät, vaikka kylmä tuuli puhaltaa ja toisinaan pyryääkin, vaan aurinko paistaa jo lämpimästi. Tekee mieli ulos Wienonkin vuoksi, vaan päästän hänet ulos yksinäänkin ja hän lapio kädessä sieltä luo lunta. Meidän lukukinkerit on siirretty pankkipäivien vuoksi.
Emäntä tuumasi yhtenä päivänä, kun puhuimme Mehtälästä, ettei meidän enää sovi sinne mennä, kun on Weikkokin, vaan minä luulen, että menen jos asiat näin ovat. Taitaa Jennykin ruveta puuhaamaan itseään miehelään, sillä A on luvannut ehdottoman raittiuden saavuttaa itselleen. Emäntäkin on jo niin kuin hommassa. Hän sanoi minullekin, että pitäisi tehdä tyhjä tai tosi, ei tuommoinenkaan ole mitään mukavaa, sillä hän sanoi A. olleen niin surullinen, ettei sanonut milloinkaan nähneensä häntä semmoisena. Saa nähdä, miten pian hän rupeaa sinne nyt hommaamaan. Tosin ei Jenni ole minulle sinne menostaan mitään maininnut, sillä luulen niidenkin lupausten epävarmuutta olevan pelättävissä, vaan luottoakin jo on, jota en koskaan uskonut tulevan. Hyvästi. Toivomme isälle parhainta vointia ja Jumalan ohjausta raskaassa tehtävässänne. Monet pikkuset omiltasi”