Kirje 1906-5-5, Helsinki

Rakas Katrini! Kiitos kirjeestäsi. Olipa se ikävä, että se Weitikka ei tunnu tointuvan jaloillensa. Kyllä minä vähän sitä pelkäsinkin, kun sitä ei ole paljon liikuteltu ja muutenkin on sille synnyttäminen vaikeaa. Enhän minä olisi siltä töitä vaatinutkaan, kunhan se olisi jaksanut varsansa elättää. Vaan jos niin hullusti on, että se ei näytä tointuvan ja jos silminnäkijät, voivat sitä arvostella, ettei siitä eläjää tule niin vapauttakaa vanhus minun pyssylläni ja viekää Kimon viereen. Minä toivon kumminkin vielä, että se tointuu lastaan hoitamaan. Jos se olisi maitokuumetta. Silloin olisi ilmapumppua käytettävä, vaan mahdoton on minun sitä tänne arvostella. Koettakaa totuttaa varsaa heti juomaan maitoa sillä luultavasti ei sairaan maito ole terveellistä. Vaikka tietysti tulee emänkin tuumenta tyhjänä pitää. Oli hyvä, että tiedustelit asiaa eläinlääkäriltä, sillä hänkin tuntee syyt ja synnyt. Jos kohtalo on vaikea ja voittamaton niin tehkää niin kuin parhaaksi näette, sillä kiireellisissä tapauksissa ei auta aina minua kuulustella. Panun saa antaa pastorille, jos hän haluaa, vaikka Weitikka pitäisikin tappaa, vaikka eihän sitä tiedä mitä siellä akka sanoo Peltolassa.Jos niin on, ettei Mattilan Matti halua olla kasakkana tai ettei emäntä kärsi Fiijaa joka päivä siellä ja Iisakin pitää mennä Mehtälään, niin koeta saada silloin Junnu Heikkilään. Kylvö tulee nyt pieni, vaan ehkä on paras tyytyä kohtuuteen. Lue ne ohjeet, mitä olen Iisakille kirjoittanut, niin pääset vähän perille asiasta sinäkin, vaikket kohta kaikkea ymmärrä, sillä en ole seikkaperäisesti kaikkea selvittänyt, kun meillä on ollut ennen puhe Iisakin kanssa kaikesta.
Minä ostin täältä viidettäkymmenen markan edestä heinänsiemeniä, kahta rehevää apilalajia ja laitan tulemaan kotiin. Haluan apilaa kokeilla suomaalla. Minä en saa tätä sisäänkirjoitetuksi sunnuntaina, vaan pistän onneni päälle pikkuisen tarverahaa ja pianhan saatte myös meijeristä. Antakaa olla emäntä pääkässöörinä vaan voihan Jenny paremmin huomauttaa, että teillekin tulee antaa käteistä, kun asutte eri taloa ja väki tahtoo teiltä. Älkää antako kumminkaan ajattelemattomasti palkollisille ym. Torppareille, joilla on perheet täytyy antaa niin kuin ne tahtovat. Lupasin Iisakin kautta niille palkkaa 1:25 penniä päivälle, vaikken en ole tavallisesti sitä näin varhain maksanut, vaan ehkä ne mieluummin sitten tekevät työtä. Jos niin tapahtuisi, että Laitiselle tulisi lähtötuulet tai jos pitäisi Mehtälään laitta nuorempi apu, niin voisi kysyä Millan ja Matin tyttöä. Luvatkaa sille kenkäpari ja 60 markkaa, jos luulette tarvitsevanne. Enempää niin heikolle tytölle ei voine antaa. Saa nähdä kummassa se emäntä rupeaa asustamaan. Ehkäpä se Tilda menestyy siellä päinensäkin. Mitä tuumasi Fanni? Kustille saa sanoa, että se menee toistaiseksi sinne myötyriksi, että on siellä pyhätkin hevosien luona. Siellä Muhjalan ahteella puukellarissa olisi olkien alla paljon heiniäkin, joten sopisi niitä ottaa jatkoksi, jos heinät ovat vetelemisessä. Annapa Iisakille Weitikan vahtaamisesta joku vanha takki, lakki ja liivi tai pari markkaa rahaa, jos hän huolta on siitä pitänyt.
Luultavasti viivyn minä ainakin kuukauden täällä vielä, joten ei saa vielä toivoa kotiin, ettei tulisi ikävä. Koetetaan siis tyynesti kantaa kaikki, koska on toivoa meidänkin työmme menestymisestä. Hyvästi. Lämpöisin tervehdyksin Kyöstiltäsi”
Jatkoa Kun asemalla oli vielä hieman aikaa, niin rupesin jatkamaan tälle lapulle. Sanoit, että W on aikonut hakea olkia. Älkää myykö kumminkaan rukiinolkia vähiin, sillä niitä tarvitaan paljon latojen katoille, jotka ehkä ovat vielä kattamatta ja olenhan ajatellut myös piiruvärkillä uuttakin latoa teettää, kun saavun kotiin. Kehottakaa kysyjiä hakemaan niitä paanuja Mehtälästä, niin on se paremmin rahoille lyöpää kuin oljen myynti, joita W tavallisesti tahtoo hyvin halvalla. Jos sen yhden ladon paanut loppuu niin voihan miehet käydä tekemässä lisää. Hinta on kuten olen sanonut 3mk 50 p paanu. Nyt vihdoinkin hyvästi Jumala kanssanne toivoo Isä”