R.K! Muistuu niin monta huolta taas mieleen, joista ei tullut puhutuksi, että täytyy kirjoittaa, vaikken aikonutkaan. Ensiksi varotin minä kovasti Toivoa, että se kaksi kertaa päivässä juottaisi hevoset haassa, vaan se pitää sinne aina laittaa nimenomaan joka lehmän tuonti- ja vientikerta. Samoin se voi unohtua Iisakiltakin, ellei kysäse. Tallihevosista pitäisi työn aikana ruveta tyttöjen huoltamaan, vaikka onhan siinä nyt navetan työmiehet. Jos luuvalle päin menevää tietä ei ole korjattu niitä heiniä, joita minä koneella niitin, niin on ne noudettava sieltä pois. Jos Mehtälään on vain menijää lauantaiaamuna, niin pitää muistuttaa, että kävisivät katsomassa, jos se valkea, jonka minä sytytin muutama päivä sitten Mehtälän haan alla olevalla rämeellä eli niin sanotulla kotisuopellolla, ei ole kokonaan sammunut, sillä se minua on huolettanut, kun en muistanut sanoa Iisakille. Kauan en luule viipyväni täällä nytkään, joten lopetan nämä voivotukset tähän. Woikaa mitä parhaiden. Tervehdykseni kaikille Isältä. Mehtälän hevosten juottoa saisi myös muistuttaa kävijölle”