Kirje 1907-9-11, Heikkilä
Rakas Kyösti! ”Sydämellinen kiitos kortista ja kirjeestä. Kuin Weikolla näytin sitä korttia niin hän hyvin totisena katsoi ja antoi sitten suuta isän kuvalle. Weikko on terve ainoastaan hampaita saapi. Yksi syömähammas on näkösällä. Luulen sen hengenahdistuksenkin johtuneen siitä. Anteeksi anna, että syytin isää kun hän on poissa, vaan se tuntui niin pahalta sitä yksin nähdä. Kirjoittaa ei minun olisi pitänyt. Kaduin heti kun olin sen pannut tulemaan ja huomasin kuinka väärin tein.Täällä ei ole muutakaan niin kummaa, kun Liisa tänä aamuna lähti pois syyksi oli sanonut yhdelle yhtä ja toiselle toista. Luulen, ettei siihen ollut muuta syytä kuin pelkäsi, että lapset joutuu hänen huostaansa, kun minä joudun vuoteeseen. No mitäpäs siitä. Me annoimme Liisalle 20 mk vielä. Hän sanoi lähtiessään sinun antaneen 10 mk. Hän tuli kaikkiaan saamaan viidettäkymmentä markkaa. Tyytyväinen hän tuntui olevan. Lapsista ja niiden psyykestä ei hän ole välittänyt joten siinä suhteessa ei tule minulle hänestä kaipio.
Se tyttönen, jota hommasimme lasten hoitajaksi on Sarjanperältä Himanka Matin tyttö oli Porthanillakin lastenhoitajana ja keväästä kun pääsi kansakoulusta on hän ollut Laaksolla. Hän on hyvin kiltin näköinen tyttö. Laaksolla on luvattu hänelle 50 mk palkkaa. Hän tulisi vähemmälläkin, kun saa lapsia hoitaa, sillä hän pitää lapsista. Olepas nyt niin hyvä ja sano mitä me saamme hänelle maksaa palkkaa.
Wäki meni Mehtälään leikkaamaan, kun siellä ei ole leikkaajia. En mitenkään olisi antanut Junnun sinne mennä, mutta emäntä sanoi, ettei tule mitään, jos hän ei ole muassa. Pyysin, että Junnu aina tulisi kotiin pyörällä (sillä täällä on kuivat tiet) ja hän lupasi. Enhän tahtoisi oikein olla, ellei ole joku mies saatavissa. Olen tänään ollut heikonlainen. Hyvin hitaasti pääsen liikkeelle. Voi jospa pääsisin jo kuormastani. Sekin minua vaivaa, kun Jenny ei päässyt Haapavedelle maanviljelysnäyttelyyn minun tähteni. Kun kehoitin häntä menemään niin hän sanoi, että se olisi minua kohtaan anteeksi antamaton rikos, jos hän menisi. Tunnun hyvin voivalta, siis ei mitään pelkoa.
Junnu tuli Mehtälästä ja aikoi ruveta ohria kokoamaan, kun on vielä kuiva ilma. Kusti Laakso on toverina. Muu väki on Mehtälässä. Se työ siellä Takanevalla tulee myös omalla väellä niitettäväksi, sillä Mattilan Matti ei kuulu käyneen katsomassakaan. Joella oleva niittokaura saatiin kauniilla ilmoilla tupulle, siellä ei mennyt kahta päivää. Täällä heinäsiemen on leikattu. Siitä Junnu on huolissaan, kun Iisakki ei tahdo saada töitä kulkemaan, kun täältä ei joutanut sinne kukaan. Vaan meidän täytyy mennä hiljaksiin, sillä täällä on työt jälessä ja työväkeä ei sano saavan, vaan sinä saisit jos olisit kotona.
Lapset ovat terveenä. Weikko sanoo jälessä jo kaikkia sanoja. Paljon on Wienosta jo apua hänen hoidossaan. Kyllä minun pitää aina lukea isän kirjeestä pitkästi, mitä isä nupukoilleen kirjoittaa ja Weikkokin kuuntelee ja on yhtä innoissaan kuin Wieno, joka jo ymmärtää, mitä isä sanoo. Tätä kirjoitan isän kamarissa ja nupukat makaavat isän vuoteessa. Wieno käski sanoa terveisiä ja Weikko myöskin, sillä hän katsoo kuin ymmärtäisi, että nyt isälle kirjoitetaan. Kyllä tämän lopetan nyt sillä pitää emäntääkin nyt auttaa. Toivomme isälle parhainta vointia. Lämpöiset tervehdykset meiltä kaikilta Eukkosi”