Kirje 1908-2-14, Helsinki
Rakkaat omani! Kiitos juuri tulleesta kirjeestäsi. Wai on siellä Haikola Eeli heikkona. Olihan hyvä, että emäntä meni katsomaan, kun hän kaipaa, vaan kyllä hänen olisi ollut parempi mennä omalla hevosella perille asti, sillä matka Sievin kirkolle ei olisi ollut juuri pitempi kuin Ylivieskaankaan ja silloin ei olisi ollut odotuksia eikä reestä muuttoa. Jos hän on vielä siellä, niin voisi noutaa suorinta tietä.Mitä kortteeriini tulee, niin kyllä tämä on siisti ja rauhaisa, etten ole ikinä asunut. Neitit, kaksi sisarusta ovat koko päivän pankissa, joten ei kolahdusta kuule. Kyllä Hospitz olisi ollut myös hyvä paikka, vaan tuntui se niin perin pieni huone vähän liian ahdistavalta ja kun talossa oli kymmenen edusmiestä ja muita vielä enempi, niin en luulisi siellä tulevan työtä tehdyksi kuin täällä. Kyllä minä olisin pitänyt siitä Hospitzin hengestäkin, sillä kävin iltaa aamua rukouksissakin. Illalla olin kuuntelemassa uskonnollista väittelyä sovinto-opista. Kyllä siellä oli eräs yliopiston opettaja piispa Johanssonin nuorin veli tai poika mainio väittelijä ja oppinut filosofi. Ei hän tuominnut ketään, vaan puolustautui niin mainiosti.
Anna tämä toinen kirje Jennille. Se on talousasioita ja raha-asioita ja kuuluu paremmin hänelle, joka asioita juoksee. Alku on nyt helpompaa kuin syksyllä, joka oli minulle kidutusta.
Kirjoitan Iisakille niiden lautain höylyystä, kun ensin mietin minkälaiseksi höylyytän ne. Jos sopivaa aikaa on niin käske noutaa ne hirret Seppälän ja Wilkunan luota kotiin. Hautajaisiin tuloani en tiedä vielä. Ei ole tainnut vielä Yrjökään tulla. Sano nupukka riepuille terveisiä, että isän täytyy nyt kauan olla poissa ennen kuin saan sulkea teidät syliini. Parhaimmat terveiseni. Koettakaa nyt vapauttaa emäntä emännöimisestä ja sanokaa, että minäkin pyydän häntä levähtämään. Kyösti”