Kirje 1910-3-10, Nivala

R.K!! Jopa sinä olet, kun et heti vastannut. Etkö sinä saanut sitä Malkamäen velkakirjaa? Olen ollut vähän huonosti voipa, joten en ole voinut sinulle kirjoittaa ja sitten tuo odottamaton kuolemantapaus vaikutti minuun niin, että tuntui, etten kunnialla selviinny. Ajattelin näinkin, että minä olisin ollut monta kertaa joutilaampi kuolemaan, kuin hän, sillä olen kerrassaan kelvoton asemassani. Sinäkin pakenet kotia minun vuokseni. Viihdyt siellä paremmin kuin kotona. Tämmöistä pohdin yöt ja itkin. En päivinkään tahtonut voida muuta ajatella, vaan nyt olen tervehtynyt. Olen saanut käydä vähän ulkoilmassa ja kuulla vähän muidenkin ajatuksia. Voi kun se reipastuttaa ja virkistää. En tietystikään ole omia ajatuksia muille kertonut. Ja nyt voin sanoa, että Kalervo saapi vielä olla pikkuvauvana. Kyllä minä nyt hänet vieroittaisin, jos yksikään hammas puhkeasi, mutta ei vielä ole mitään.En tiedä onko isä saanut huutokaupasta olkia. Siellä kuului nousseen rojukin aivan täyteen hintaan. Henkikirjuri oli luvannut talosta 20.000 mk vaan sanoivat Wilkunoita käydyn sitten jälestä päin vaan emme tiedä, mitä hän oli luvannut. Osmosta Hyppylän Heikki maksoi 180 mk11 p.
On aamu. Lapset vielä nukkuvat. Vettä meillä nyt sataa runsaasti aivanpa tahtoi vesi mennä kenkään, kun astuin portaalta maahan. Muraa ja heiniä ajetaan. Takanevalta tuleekin heinät tällä viikolla ajetuksi. Janne ja Heikki ovat meillä.
Nyt Kalervo heräsi. Kerttu puhuu isästä kaikkein enin toisinaan kyyneleihin asti mennään. Nyt heräsi Weikko ja käski sanoa, että pitäisi tulla kotiin. Nokelan emäntä haudataan ensi torstaina ja on pyydetty sinunkin tulemaan. Raha on saatu. Voi lähetetään heti, kun saadaan valmiiksi. Täytyy lopettaa, sillä poikaset eivät tahdo sopia. Lämpöiset tervehdykset omiltasi. Jumala Sinut suojatkoon”