R.K! ”Kiitos kirjeestäsi. Kylmä itätuuli puhaltaa, joten minulle tuli oikein kylmä kun palasin kirkosta. Lapsetkaan eivät voi nyt olla ulkona. Illalla hyvin myöhään luimme edustajien puheita, joista kävi selville vaaramme ja myöskin toivomus, että koko Suomen kansa olisi niin yksimielinen kuin te olitte, niin ehkä ei sortajamme meitä voittaisi. Minua vähän pelotti, kun sinunkin lausuntosi oli Venäjällä sähkösanomassa, sillä luulin, jos kovin räikeästi olet puhunut, vaan kun sen luin, ei minua enää pelottanut, olihan se totuutta. Mäkeliinin lausunto ei ollut oikein vakavan suomalaisen puhetta, koska parjaus tunkihe esiin, tämä on vain minun mietteitäni. Warmaa oli ne hetket juhlahetkiä, koska täälläkin vedet vierähti poskille, kun näitä puheita luettiin.Junnu tulee nyt maanantaina tänne, joten saan lapsien kenkiä korjauttaa. Pyysin Jennyä, että hän nyt vastaisi kirjeeseesi, vaan ei hän sano nyt olevan mitään sanomista. Emäntä tuumasi, että itsehän paraiden tiedät huoneet ja muut. Tosihan on, että siinä tulee kaikenlaista sekaannusta, vaan jos yksimielisiä olisimme sen tarpeellisuudesta, niin yksimielisesti voisimme häiriöt tasoittaa, ettei ne taakalta tuntuis kenestäkään. Jenny ei ollenkaan tahdo sovitella. Hän vain sanoo, sama kait hänelle on. Siis jyrkkää vastarintaa täällä ei ole, joten saat toimia, kuten itse parhaaksi näet
Maanantaina. Heti kun maanantaina menin tupaan, sanoi emäntä, ettei sitä koulua oteta, siitä tulee niin paljon vastusta, vaikka toisin sitä eilen tuumattiin. Hän sanoi, ettei navettaa tarvitse rakentaa ja muutkin rakennuspuuhat saavat jäädä niin ei tule mitään tyhjiä kuluja, ja vielä lisäksi Jennyn oloa ei tiedä, minkä verran aikaa se on kotona. Siis tämä nyt näin täällä ja näin käskettiin ilmoittaa. Itsesi sinun pitäisi olla puhumassa, jos meinataan välttämättä saada. Nykyään on maitoa vuorokaudessa 313 kgr, vielä on poikimatta 9 vanhempaa lehmää. Yksi astia voita olisi odottamasa, vaan kun huonon kelin tähden viipyvät aina.
Oleppas nyt niin hyvä ja käy siellä suuressa konkurssipesässä Mikonk. 5 ja tuo sieltä itsellesi täkinpäällinen ja vuori, jos tuota emäntä ei viitsisi viedä sitten joka mummon peitoksi, ja myöskin semmoista särmiin sopivaa vaatetta, sillä ne povat on minulla tiedossa. Ne vien sitten Mehtälään ja asetetaan lasten vuoteen eteen. En ehdi nyt enempää. Lämmin tervehdys eukoltasi ja lapsilta”