Kirje 1910-4-21, Nivala

R.K! Kiitos kirjeestäsi! Täällä on meitä huono onni seurannut sikojen kanssa, sillä 5 pikku possua on kuollut. Kolme on enää jälellä. En oikein tiedä mistä olisi syy siihen etsittävä. Emä on ollut hyvä. Se on niitä hoitanut ja hoivannut ja me ihmiset olemme ymmärryksemme mukaan niille apuamme antaneet. Ne ovat vain heittäneet syönnin pois ja menneet niin laihoiksi ja sitten kuolleet. Emäntä sanoi niitä heti laihoiksi ja pieniksi, vaan minä en ole koskaan nähnyt vastasyntyneitä porsaita. Sen vain tiedän, että ne olivat sukkeloita ja terveitä ja kaikki imivät ensin. Olen kulkenut öisinkin sikanavetassa, olen tosissani koettanut. Emäntä ei ole nyt sinne tunkeutunut. On hän kumminkin aina neuvonut. Kyllä olisi ollut paljon levollisempi olo, kun olisit Sinäkin ollut näkemässä. Vasikat kanssa ovat tahtoneet kuolla. Sekin, jonka Sinä käskit juottaa kuoli. Luulen, että nämä kolme porsasta nyt elävät. Yksi niistä on niin laiha vaan kaksi niin nättiä ja lihavia.Opettaja Laakso ja Waseli ovat tapelleet. Waselille on haettu lääkäri, sillä hän on mennyt niin heikoksi ja kiihottunut, että lääkäri on luullut hänen kuolevan vaan hän kuuluu parantuneen. Opettaja on mennyt Waselin puotiin, jossa sitä on koetettu, näkijöitä ei ole ollut. Kertovat rouvien alotteesta sen johtuneen. En jouda nyt enempää, sillä lapset ovat nyt kintereilläni. Lämpöinen tervehdys kaipaavalta eukoltasi ja lapsilta. Kerttu käskee sanoa isälle, että Weikko ja Kerttu ovat kilttinä”