Kirje 1910-5-19, Nivala
R.K! ”Kiitos kirjeestäsi ja kaikista lahjoistasi. Niitä olikin paljon ja kaunista. Ne viipyneet kirjeet ovat tulleet myöskin. Eilen kävin Korpihaalla. Siellä Ransu rillasi Hilpala ja Louhella. Iisakki ja Jussi levittivät Sampolla lantaa, jota Jussin ja Kallen pojat hajottivat. Kalle levitti viimeistä savia. Junnu Köseröllä sevotti siementä. Hyvin sievän näköisiä peltoja niistä tulee. Junnu oli nyt viime yön myllärinä, sillä se on niin huonossa pyörinnässä, että jäimme jauhoitta eläimille. Sanoi hän siellä nukkuneensakin, että voipi mennä Korpihaalle, sillä nyt on kiire.Taivas pilvistyy ja ilma on lämmennyt. Se on ollutkin niin ankaran kylmä pohjoistuuli, että on kädet kontassa, kun on käynyt ulkona.
Weikko tuotiin tiistaina pois Mehtälästä, sillä häneen oli tullut niin kova yskä, että aivan ryki eikä jaksanut olla oikein ylhäällä. Wieno ja Kerttu siellä vielä on. Olivat tuumanneet, että Mehtälässä on hyvä olla, kun siellä on niin paljon lapsia. Kalervolla oli hyvin ikävä, kun Weikkokin oli pois, ja kun Weikon näki, meni käsi ojossa päivää sanomaan ja haki tavaroitaan Weikolle. Saa nähdä kuinka kauan tyttöset siellä viihtyvät.
Jopa se on hyvä asia, että pääset niin pian sieltä pois. Perunat ovat parahiksi itäneet nyt jo. Heinät tulevat jo vedettäväksi maantien takaa. Eilen Heikki siirteli niitä vanhalta luuvalta. Tähti ja Ukko ovat Einon kanssa Mehtälässä karhimassa, niin kuin olet määrännyt. Tiistaina vietiin eläimiä Mehtälään, niin että siellä on nyt 18. Lampaita ei vielä ole viety. Emäntä sanoi, ettei vielä ole tilaa. Sikoja pidetään ulkona, vaan karsinoita ei jouda nyt laittamaan. On Ailikin keskirupeamalla pellolla. Kalervo istuu sylissäni, joten lopetan. Luhtasela Iisakki ei ottanutkaan sitä porsasta eikä ole ennen sanonut. Lämpöinen tervehdys eukoltasi ja Kalervolta, joka tarttuu aina kynänvarteen”