Kirje 1911-3-1, Helsinki

R.K. ”Kiitos kirjeestäsi. Saapas nähdä, eikö sittenkin ole uneni tosi. Ole varovainen ja sano myös muille jalkojesi pehmeneminen, että saat tilaisuuden lepäillä päivälläkin. Koettakaa jakaa niin töitä. On erittäin hyvä, että emäntä katsoo niiden lapsien leikkimisen perään ja ymmärtää näiden lapsellisuuden. Se on ainainen toivoni, että ne kiintyisivät toisiinsa.Kirjoitin Iisakille. Lue se ja anna Iisakille. Jos se metsän puhdistaminen näyttää käyvän pahasesti, niin pankaa sinne pari miestä ja yksi hevosmies. En luule siellä viipyvän kuin 2 tai 3 päivää varsinkin jos sen Heikki Raudaskosken ottaa kolmanneksi. Kaikki vikanaiset puut on kaadettava ja tuotava pois. Heinänmeno on ollut rouvinlaista, vaan en siitä kovasti pannut Iisakin kirjeeseen. Jos ovat siististi pitäneet, niin ehkä se saa olla Iisakille sanomatta. Puhu hänen kanssaan siitä yksityisesti. En tiedä, jos se on ollut juuri rouvimpaa kuin ennen. Kyllä Iidaltakin on näin mennyt. Lisäksi en tiedä oikein tarkkaan, mitkä pohjat on Takanevalla jäljellä.
Käske nyt Wienonkin kirjoittaa. On niin mukava, kun tyttökin jo kirjoittaa. Mitä niihin vasikoihin tulee, niin Ilosen vasikan saa tappaa. Herttanen ja Tähikki ovat kyllä hyviä lehmiä vaan sarvellisia ei oteta ensinkään eikä muitakaan, jos eivät miellytä. Nuorten vasikoita ei tiedä oikein ottaa, kun ei tiedä mitä tulee emästä. Jos erittäin miellyttäviä on niin voihan koetella.
Olepa hyvä ja käy Eemeliltä ottamassa ote kunnan taksoituslistasta. En ajatellut valittaa, vaan teen sen kumminkin, kun aina taksoittavat valtiopäiväpalkastakin, jonka kuvernööri varmasti kumoaa. Niin on tehnyt aina, kun ovat valittaneet. Se pitää panna minulle tulemaan jo lauantain postissa. Pyydä Jenniä sinne, jos et jouda. Siis varmasti lauantaiaamuna postiin. Minua muutenkin se Knuutin Heikin taksoitustapa suututtaa. Ja kun kerran valitin tutkijalautakunnalle, niin on miehetöntä seisahtaa. Kirjoittakaa pian Tervehdykset kaipaavalta Isältä”