Rakkaani! ”Toivoin etenkin Kertun tähden, joka jäi sairaaksi, kirjettä tänään, vaan turhaan. Kenties saan sen kumminkin huomenna. En kumminkaan jää sitä odottamaan vaan panen pienen sunnuntaitervehdyksen. En ymmärrä, miten minua niin huolestuttaa se Kertun kohtalo, vaikka voihan olla, että teistä joku toinen on jo kipeämpi kuin hän. Asia kai johtuu siitä, etten ollut vakuutettu lääkärin lausunnosta. Toivon, että kaikki on kumminkin ohi. Panen häntä ilahduttaakseni mukaan kortin. Ellei sitä josta puhuin ole avattu, niin on se heti maanantaina tehtävä. Koska ketovainion heinäsato riippuu siitä. Kun oja avataan ja vesi lasketaan ojista niin jää se kovaksi ja sulaa repimättä nuorta heinää, vaan jos veden vaikutuksesta jää nousee niin kaikki voi olla mennyttä. Ruisvainion nurkalla taitaisi olla myös auttamista, vaikka siellä ei ole niin hyvä veto kuin saviringillä. Jos maantiellä on mennyt jo keli aivan pilalle, niin ettei voi kuormia vetää niin laita muutamia hevosia Mehtälään lopettamaan ajoja, että saa Ukon kotiin yksiin ruokiin. Parempi olisi, jos pienet kuormat toisivat ajoksi kotiin, ettei tarvitsisi olla yötä siellä. Neuvottele tästä Iisakin kanssa.Wilkuna on nyt luonani. Istunto alkaa pian joten täytyy rientää. Aikomukseni oli kirjoittaa samalla Kivimäen Heikille vaan en nyt ehdi. Pyysivät Liittoon Heikkilän kuvaa. Lupasin sen, kun se on Nivalan ensimmäinen talo. Anna se viimeinen, josta on kuva. Jennin tai minun albumissa on valokuvan kaltainen kortti. Se sopisi lähettää. En haluaisi omaa kuvaani sinne. Täytyy rientää. Sydämellisimmät terveiset teille kaikille Kyöstiltäsi”