Kirje 1912-5-17, Helsinki
R.K.” Sunnuntaitervehdys. Nyt minä nuhtelen sinua, kun et sanonut, että Kaino on sairastunut. Sano vain aina halki asia niin on paljon mukavampi. Kun kirjoitin pari päivää sitten, niin ei minulla ole mitään erikoista. Taas on maanantaina Suomen Pankin valtuusmiesten vaali, vaan tietysti kieltäydyn ehdokkuudesta, vaikka muut ryhmät halusivat maalaisliittolaisten laittavan minut ehdokkaaksi. En myy rahasta itseäni, kun sinä saisit kärsiä siitä. Jos asuntomme olisi pienempi niin sitten voisimme vähän ikävääkin kärsiä suurien tulojen tähden ja velan vuoksi, vaan ei nyt. -. Eikö se Timo ole saanut vielä vapautta entisestä? Saapa nähdä joko tuo huilaa. Ole hieman varovainen antaissasi, jos se ennen tuloani yrittää. Oli hyvä, että heti hylkäsin sen rengin tarjouksen, sillä käsitän, ettei se renkinä menesty.Wilkuna on saanut taas uuden teoksen valmiiksi. Se on entistä parempi ja kuuluu saaneen jo 4000 mk. On hauska, että se nousee yhä. En tiedä nyt erikoisempaa muuta kuin lämpöisimmät terveiset Kyöstiltäsi”