Kirje 1912-5-9, Nivala
”Kallein kaikista mit onpi maassa! Aina yhtä kylmä ja kuiva ilma, ei mitään muutosta näytä tulevan. Oikein pelottaa. Jumala yksin tietää, mitä kansalle antaa. Kainon vasen käsi meni eilen sijoiltaan. Kyllä minä pelkäsin. Haettiin sitten heti Stenbeck, joka pikkusen aikaa sitä hiljaa koetteli ja käsi oli niin kuin ennekin. Kyllä se on taitava panija, sillä Kaino ei voinut sormia liikuttaa ja kohta sitten otti leikkikalun käteensä. Kiitos isälle omenista ja kirjeestä. Kyllä se oli ilon hetki, kun pussia avattiin ja sitten kirje. Se oli niin hyvä, sillä sitä koetettiin nyt totella ja noudattaa niitä kehotuksia, kun siinä oli käsketty.Korpihaalla miehet työskentelevät. En ole paljon päässyt käymään siellä, vaikka olen pyrkinyt. Antti ja Matti Kusti ja Riski levittävät sontaa. Samppa ajaa rullakarhia Hilpalla ja Louhella. Iisakki ajaa Köseröllä jousikarhia. Ahti tuodaan pois pellolta, sillä se kuului olevan niin kovin hurja, siellä kun pitää myötäänsä kääntyä. Riski kuului vetävä kuin vanhat hevoset. Kyllä tahtosin niin mielelläni käydä miesten työpaikoilla joka päivä.— Kuulehan miten saataisiin kirnun ruuvi paremmaksi, sillä vaatekaan ei tahdo enää pidättää. Johanna ja Ainu käyvät keskirupeamalla sontaa levittämässä. Tällä viikolla tulee Savimäen puoli siellä Korpihaalla kylvetyksi. Iisakki käski sanoa, että kyllä täällä hyvin pärjätään, jos vain olis kauniit ilmat.
Astutetaanko meidän omia tammoja. Ketään ei ole kylästä vielä käynyt sillä asialla. Pirttiperässä kuului syntyneen 6 p Köserön näköinen ori. Kyllä Matti oli iloisen näköinen. Aijon tänään aamupäivällä käydä Mehtälässä on kaikenlaisia pieniä asioita ja miten siellä Nanni pärjännee. Kuulehan miten saataisiin kirnun ruuvi paremmaksi, sillä vaatekaan ei tahdo enää pidättää. Koetan mennä nyt puuhaamaan, että pääsen Mehtälään aamupäivällä kun hevoset paremmin joutaa Kaipaava tervehdykseni Omasi”