Kirje 1913-2-8, Nivala

Rakkaimpamme! ”Tulin juuri saunasta. Oli hyvä siellä olla. Muistelin sinua, missä saunannet vai saunaatko ollenkaan. Minussa on mukamas yskä ja äänikin on painunut, kyllä se pian ohi menee. Meillä ruvettiin karia ajamaan. Sikojen karsinat myös tyhjennettiin. Kyllä minua säälittää se emo, miten saada sille niin mieluinen olo, että se voisi antaa meille terveet porsaat, kun on niin paljon tilaajia. Ja rahaakin tarvittaisiin, sillä menipä kassa aika tyhjäksi, kun illalla vasta sain Hangosta rahat ja astiat, 6,1 kg maksettu 2.72 p/kg. Toisessa kirjeessä pyydettiin lähettämään, vaikka näin huono tili voitiin nyt antaa.Pyhänä. Kävin Pirttiperässä. Isän kanssa emme paljon keskustelleet. On oikein kaunis ilma, vaan keli raskaanlainen, sen vuoksi, kun lumen töynyä tuli niin runsaasti. Nyt maanantaina pitää mennä apulantoja hakemaan kahdella hevosella Apulla ja Huilulla Samppa ja Eno menevät. Eno tuumasi, että kyllä hänen täytyy mennä perään katsojaksi. Vaan kun hän nyt oli minua Pirttiperään kyytissä, niin minä tulin aivan päinvastaiseen huomioon.
Kiitos kirjeestäsi. Kuule minä kävin muuttamassa Osmalta tulleen vekselin rahaksi eikä sitä kielletty osuuskaupassa, sinun nimesi minä siihen panin. Olen koettanut pitää niin, että kassasta tulevat rahat pidän työmiehiä varten ja kaikki muut tarverahat otan maitokassasta, niin on se minulle helpompi hoitaa. Rahaa ovat hakeneet A. Konttila 15 mk, H. Roivainen 50 mk, Timo 20 mk ja Pekka Aksila 5 mk. Häneltä kysyin onko hän savenajosta paljon vielä saapa, vaan sanoi, ettei taida enää suuret saaliit olla.
Maanataiaamu kello 4. Samppa ja Eno lähtivät. Ilma on sievä. Älä ole levoton suhteemme, sillä koetan mitä ihmisvoima voi. Ja luotammehan Jumalaan, että kaikki on hänen työtään. Tässä uskossa voimme niin levollisesti toimia.
Lämpöinen kaihoisa tervehdys omiltasi”