R.K ”Onnea ja siunausta toivon Sinulle syntymäpäivän johdosta. Mietin syntymäsi tarkoitusta täällä yksinäni, sillä kaikki jo nukkuvat lapsetkin niin rauhaisesti vaikka Wieno ei oikein ole terve. On somasti jaettu ihmisille. Toiset ovat saaneet niin paljon suuremman lahjaleiviskän ja taidon sitä käyttää, toiset taas ovat jääneet niin vähälle, että saa kysyä, mikä oli tarkoitus.Se Köserön nykyinen omistaja Pattijoelta kävi täältä pyytämässä Köserön astutusluetteloa, vaan en osannut antaa ja ne jäivät nyt siihen, kun Sinä tulet kotiin. — Tulethan pian kotiin silloin taakka putoaa omaltasi. Kyllähän se päivänpaiste taas tuo mieleen isännän puutteen, täytyy painaa niin paljon alas, kun ei tiedä ajoja, ei matkoja ei mitään ja niin leväperäisyys ja vetelyys saa olla karhomatta, vaan olkoot, ethän toki enää ole kauan. Uskon, että Iisakkikin huomaa sen. Hän vain kässehtii tyyneen tapaansa, on toisinaan kärsineempi ilme kasvoilla tietysti, kun ei osaa järjestää ja sitä prespektiäkin puuttuu. —
Emäntä on taas niin somalla päällä. Kun Knuutin täti ja Niemelän Helmi olivat täällä illalla niin jostakin johtui, että emäntä alkoi sanoa, ettei ole mikään muu kuin ruotimuori. Hän sanoi sen isosti ja useammasti, että kuulin sen toiseen huoneeseen. Se koski niin pahasti, etten saattanut olla enää näkyvissä. Ehkäpä se on hyvä, että tulee tämmöistä, ettei tunne itseään liian onnelliseksi.
Me harjoittelemme Pentin haudalle lauluja Wanamon johdolla. Minusta on niin somasta olla siellä, sillä haudalla en ole koskaan laulanut ja niin tunnun olevan likellä omaa hautaani. Et usko, millä tunteella olen siellä harjoittelemassa. Kaihoavilla tervehdyksillä Omasi”