Kirje 1914-3-13, Helsinki
R.K. ”Kiitos kirjeestäsi. Olisin pahoillani, jos Kustin kanssa olisit toisin menetellyt. Älä anna rahaa, kun sellaisia uhkaa. Korjatkaa entisiä vaatteita ja sitten vasta annetaan kun tulen kotiin, eikä sittenkään 30 markkaa kerralla. Kun laskemme kengät, niin on hän jo saanut 40 mk.Ostin juuri eräältä taiteilija riepulta suuren öljyväritaulun. Hän on jo monta vuotta hyppinyt luonani niin täytyi ostaa. Hekin ovat yksi köyhälistöluokka. Parempana olisin pitänyt, kun olisi ojannut ja kuokittanut silläkin rahalla, vaan täytyyhän muitakin näkökohtia maailmassa ottaa huomioon. Kun Kertun päivä on huomenna niin tässä on hänelle kortti ja ohje aarteelle. Luulen sen jääneen avaamatta sinne kaapin päälle. Jostakin sen löydätte.
Minä olen täällä tuhlannut ja teettänyt mustat vaatteet. Huomenna saan ne. Maanantaina alkaa Suomen Pankin tarkastus, jolloin ansaitsen vaatteet pian. Ilman tätä tointa en olisi laittanut. En luule nyt olevan tarpeellista lähettää työohjeita, kun vasta olen kirjoittanut heinän, hirren ja lannan ajosta. Wiitakangas Antille maksa 1 mk päivältä ja Ruhkalalle 5 mk viikolta, vaan pitäneekö köyhän perheen vuoksi maksaa 1 mk päivältä. Onhan sen entistäkin velkaa, vaan älä muistele sitä. Miten kävi heinäkauppa Juholan kanssa. Kehotin siihen, kun ei joutaisi omilla hevosilla ryhtyä niitä ajamaan asemalle. Luulen kyllä niillä saatavan enemmänkin, vaan se vaatii tointa, johon en nyt pysty. Olisi hyvä, jos saisit Junnun yhdeksi viemään ja punnihteen tai jos Heikki menisi sinun ja Juholan yhteiseksi luottomieheksi. Kyllä Iisakkikin voi ylöspanna ja täytyyhän hänen mennä latoja neuvomaan. Enempää en nyt kirjoita, kun on tuo Sirkulan korttikin. Sydämelliset terveiset teille kaikille. Nuku saunatunnelmaa muistellen kaipaava Kultasi”