R.K! ”Kiitos niin monesta kirjeestä, jotka ovat sisältäneet osin selvittelyjä ja määräyksiä. Onpa melkein mahdoton käsittää niitä suovain ja latojen järjestelyjä, vaan kun sanon Iisakille niin on hänelle heti selvillä. Vaan kyllä meidän välillä pitää lukea määräyksiäsi useampia kertoja, että osasimme toimia tahtosi mukaan. Heiniä vietiin Ylivieskaan kolme kuormaa, niin kuin ehdotit. Niissä kuormissa oli heiniä 1395 kg ja saatiin ainoastaan 5 p kilo. Nämä Korpihaan heinät ovat niin kovin keveitä. Kyllä nekin kuormat, jotka Ylivieskaan vietiin, olivat suuria, eivätkä painaneet sen enempää. Ne otettiin juuri määräämästäsi ladosta. Haapavetisiä oli käynyt joitakin ja oli vielä aikonut tulla, vaan vilkasta heinien ostoa ei se ole ja hintaa he eivät moiti. Kun olin Pirttiperässä, niin oli täällä sillä aikana käynyt Raahesta heinänostaja. Iisakin kanssa olivat käyneet Korpihaan suovia katsomassa. Hän oli sanonut, että hän summassa ostaisi kaikki kolme suovaa. Hän olisi ostanut kokouksittain, kun oli punnituksen sanonut olevan niin vaikeaa pienillä vaakoilla. Hän oli aikonut vielä minua käydä puhuttamassa. vaan ei häntä ole vielä näkynyt. Tuumasimme Iisakin kanssa, että annamme hänelle 61/2 p asemalle paalitettuna. Tottapa tämä ei ollut vielä meidän heinämme ostaja, koska kauppaa ei tullut. Krogerus oli asemalla meidän heiniä katsomassa ja oli aikonut Sinun kanssasi ruveta kauppaan. Luultavasti hän on tehnyt tarjouksen. Oli arvellut Korpihaan isossa suovassa oleva 6000 kg, oli sanonut, että siitä summasta hän maksaisi.Minun pitää täällä käydä ainaista sissisotaa tuota velttoutta ja laiskuutta vastaan. Aina, kun sen näen kovin julkeaksi, pistäännyn ja hyvissä sovinnoissa koetan nujertaa siltä niskat. Miesten kesken tämä tapahtuu ei tyttöjen kanssa. Junnukin aikoi tulla. En pannut määrää, kuinka kauan hän on. Kunhan siellä heinänpunnituksessa ja kirjanpidossa on.
Maanantaiaamu. On oikein kylmä ilma. Tuntuu kuin ei koko talvena olisi niin kylmä. Hinkuyskä täällä lapsissa tuntui olevan, vaan ei se meille vielä ole tullut ja voimiemme mukaan koetamme sitä estää. Nyt en jouda vastaamaan sinun haaveiluusi siitä huvittelumatkasta. Ajattelen vain, kunhan tulet tähän hyörinään, niin kaikki tämmöinen katoaa, sillä pystyssä pysyäkseen tarvitaan minunlaiseni hengen ja ruumiin voimat ja pysähdystähän ei saa tulla varsinkaan kesäaikana, joka on vielä tärkeämpi. Kyllä minun pitää jättää tämä lisäarkki kirjoittamatta, kun lapset kaikki jo nousevat ja huutavat äitiä. Rupean nyt kirjoittamaan aikaisemmin, että saisit paremman kirjeen eukoltasi”