Kirje 1914-4-15, Helsinki

R.K Kiitos kirjeestäsi. Minä lähetän myös huomenna siis torstaina täällä ansaitsemiani rahoja Wiljakkalalle 1000 markkaa, kun saan huomenna Suomen Pankin tarkastuksesta palkkani. Älä sano tätä kenellekään. Siis meillä ei ole enää kuin 1000 markkaa ja vähän korkoja maksamatta. Nyt täytyy vielä saada Ylikankaan Juho maksetuksi tänä keväänä, vaikka siitä seuraakin syysköyhyys. Heinänsiemenistä on saamisia toista tuhatta markkaa. Se mylly huolettaa minuakin. Kyllä se irti pian lähtee, kun vesi kautta kulkee, vaan sen kunnossapito on nyt kummempi, kun ei ole kunnon mylläriä. Soita nyt Eno kuulustelemaan meidän seppää, että se käy hakkaamassa kivet ja laittamassa kuntoon, niin tulee sillä toimeen, siksi kun minä tulen, jolloin pidän siitä huolen. Myös tulee myllärin valvoa, etteivät laske niitä tukkejaan siihen kirnuun, jolloin voi se olla vaarassa ja samalla särkevät patoa, kun sen päällite laskevat. Tämä on valvottava ja käännyttävä poliisin puoleen, jos ne haittaa tekevät.Mitä sinä ajattelet, jos minä toisin tulessani työnjohtajan. Saisimme kesän kokeilla, olisiko siitä meille. Ransun mahdollisesti panemme Mehtälään, sillä Heikillä on torppa ja koni. Asunnon vuoksi emme harjoittelijaa ottane, vaikka pidänkin maanviljelijäin velvollisuutena tukea nuoria pyrkijöitä. Tämä kirje ei joutunut postiin kirjoitan kello 12 yöllä vähän jatkoa. Kirjoitin samalla lapsille ja Wiljakkalalle. Pelkään vähän kesällisiä rahanmenoja, vaan panin kumminkin 1000 mk. Tuletko sinä toimeen rahasta siksi, kun minä tulen kotiin. Työtä on täällä nykyään paljon, vaan ei minua tunnu nukuttavan. Kun nyt tulisitte kaksi viikkoa siellä toimeen, niin yritettäisiin sitten taas yhdessä.
Salvuumiehiäkin saisi pyytää toukokuun 4 päiväksi. Kysykää siihen Heikki ja Eetu Sarjaa. Janne Mehtälää, torppari Heikkiä, Iisakkia, ehkä Nytkän Kustia. Paras on puhua aikanaan. Jos Nytkän Kusti on sinulle epämieluinen, niin älä pyydä, sillä voinhan minä hankkia lisää. Janne saisi ruveta jo enemmän niitä hirsiä veistämään. Olen ajatellut, jos ne veistetään 7 Suomen tuumalle. Silloin voi niistä salvaa vahvat seinät. Mutkaisia moniselkäisiä puita täytyy katkoa, vaan parempi olisi jos antaisi niiden jäädä viimeiseksi. Pärepuita saisi kelirikon aikana sahauttaa pojilla, vaan ehkä siellä voi vielä Mehtälässä ajella jotain hevosellakin. Koetin jo panna kääntelemään sängylle. kun on uusi vuorokausi alkanut. Hyvää yötä. Sydämelliset terveiset Kyöstiltäsi. Jos saatte sepän, niin olisi niihin keeseihin tehtävä uudet aisat”