Kirje 1915-3-25, Helsinki
R.K! ”Kirjoitin eilen kortin Kuopiosta tultuani, Nyt vastaan kohta kohdalta tänään saamaani kirjeeseen. Älä tee sen Mehtälän kivimiehen kanssa lopullista tiliä, että saan itse niitata ne. Jos kivet tulee hyviä n. 2 metrin pituisia, niin saa sen särkeä kaikki, vaan jos ne tulee lyhyitä kuten alussa, niin käske lopettaa. Maksa suunnilleen ja käske 14 päivänä huhtikuuta tulla töihin. Järven takaa saisi vielä ottaa, sillä olen luvannut 7000 markalla tehdä valmiiksi meijerille asuinrakennuksen. Ellei saa sieltä lisää, niin hätä tilassa saa Mehtälästäkin ja on minulla kivejä katsottuna sieltä Kivimäen maalta, jota voidaan särkeä kesällä. Älä pidä valitettavana tätä yritystä. Olen tehnyt laskuja ja tullut hyväksyttäviin tuloksiin. Puuhaa se lisää, vaan nyt on puuhattava, kun jaksaa ja vanhana levähdettävän, jos on tilaisuutta. Jos muraa tarvitsee ajaa, niin Muhjalan luonahan on lähimpänä. Juurakoita saavat Junttilaiset ottaa kuka haluaa ja ellei ole ottajia, niin täytyy poikien mennä ajamaan ne pois. Kirjoitan tästä Söderlundille. Niitä niittylatoja on molempia korotettava, jotka Wihtori ja Iisakki nostavat. Kirjoitan myös hirrenhakkuusta Söderlundille. Tämäkin uuden rakennuksen varalta. Rakennus noudetaan sitten kesäkuulla, jos kauppa tulee. Ellei tule, niin tarvitsemme ne muuten.Jopa se sinun laukeamisesi oli valitettava tuollaisessa tilassa. Pyörryitkö? Olit niin kovin tahdoton unissani käsissäni, vaan kumminkin elonhaluinen. Jos vaadit, niin tulen pääsiäisen aikaan käymään kotona vaan sitten viikon päästä jo pääsen kokonaan.
Anna tämä toinen kirje Söderlundille ja käskeköön Ransun kamariinsa ja pitäköön neuvottelun töistä. Sano, että koettavat nyt yhdessä tuumia, miten on paras järjestää. Lue sinäkin, jos olet pystyssä, niin tiedät suunnitelmat. Kyllä nyt on tarpeen 10 hevosta. Kun taas pääsisimme suliin käsiksi, niin ryntäämme maahan entistä lujemmin. Tuntuu siltä, kun intoni täällä taas kasvaisi. Näen jo henkeni silmillä Takanevat yhdessä. Onhan siinä mustaa, mutta sitä ennen tulee sinun lisääntyä ja parantua emännäksi. Muuten ei ne yhdisty. Sitä toivon sydämestäni kaivaten teitä. Tervehdykset teille Kyöstiltäsi”