R.K! Kiitos kiitos!! Sain juuri sähkösanoman. ”Tyttö ja minä voimme hyvin”. Toivon teidän edelleen voivan hyvin eikä hermostuvan, jos sanon käteni vapisseen, kun avasin tuota tietoa. Nyt olen mielissäni kuin lapsi nähtyäni, että olette meille säästyneet iloksi ja turvaksi. Luin pariin kertaan kalenterista nimet, vaan sopivaa en muuta nähnyt kuin äidin kaima Katri ja Helmi. Siis äidin ei käy enää tekeminen kuin yksi tyttö tai muuten loppuu sopivat nimet, vaan poikien nimiä näkyisi olevan jatkoksi. Tietysti olet jo lapsille sanonut sen nimen, kun kirjeessäni heille niin sanoin. Kyllä uskon siinä talossa olevan riemua tyttären tulosta, jopa suruakin äidin sairaudesta. Olipa mukava, kun Kainolle lähettämässä kortissa oli pikku tyttö Hilkan selässä. Älä nyt vaivaa itseäsi millään taloushuolilla tai muilla suruilla, sillä jos ne vähän nilkuttaakin, niin ne myös korjaantuu, kun astumme taas tehtäviimme. Sinun ja lapsen terveys on nyt ensimmäinen ja suurin asia. Kaikki muu korjaantuu aikanaan ja itsestään. Täytyy lähteä syömään ja asemalle kirjeen vientiin. Ja enhän sinua pitkällä kirjeellä vaivaa, sillä siihen tulisi pian vahingossa talousasioitakin, joille Sinun nyt täytyy olla kuuro ja sokea. Kiitollisin mielin hartaimmasta sydämestäni toivon teille terveyttä. -Woikaa hyvin toivoo Kyöstisi”