R.K. ”Kyllä minä sain sunnuntaina sähkösanoman ja vastasin heti, joten sen olisi pitänyt saapua tiistaina, vaan nytkin kulkee kirjeet miten sattuu. Wai on tyttö siivo ja kumminkin kuukausi sitten potki sinua ronkkaan. Wiikon päästä sen saan minäkin nähdä, sillä luultavasti tulen lauantaina, jolloin jää pankinjohtajan vierailuillallinen syömättä, joka on aina lopuksi. Tuntuu kumminkin siltä, että minulla on oikeus olla niiltä pois, kun Sinä olet sairaana. Ilmoitan vielä ennen tuloani, että tiedät laittaa noutamaan.Tänään on siellä ollut kunta- ja meijerikokous. Saan kuulla ovatko ryhtyneet meille ostamaan rakennusta. Jos niin ovat päättäneet, niin täytyy sitten hankkia kivejä. Muuta tavaraa on kaikkia kyllin. Elleivät ota niin tuodaan se ehkä kotiin, kun katto näkyy olevan kovin huono. Se meijerimaidon lasku oli minusta joutava, kun ei ollut kermojen hoitajaa. Wedellä olisi voinut kastella kyllä, vaan 6 pnä on jo meijeristi siellä. Jos myllyä ei ole irrotettu, niin ottakaa Iisakki tiistaina sinne. Se pitää ehdottomasti jo niin hyvin sulku, kun turpiinikin irrottaa.
Kirjoitellut ja lukenut olen täällä kovasti. Sittenkin tuntuu, etten ole kyllin tehnyt, sillä nyt on minulle selvinnyt monta asiaa, jotka pitäisi saada paperille, olisi hyvin aikaakin, vaan ei viitsi juhlina kirjoittaa ja kun tulen kotiin niin taas kynät ruostuu. Kyljelleni oli tämä lepo hyvä, sillä tähän asti on se tuntunut. Käskepä Weikon viedä kenkäni enon voideltavaksi, sillä niitä tarvitaan, kun tulen. Kirjoitan vähän lapsille erikseen. Tervehdy ja mokko Kyöstiltäsi”