Kirje 1917-10-10, Helsinki
”Rakkaimpani! Näen kirjeestäsi, että olet väsynyt ja ikävissäsi, vähän hermostunut levottoman toimeni ja omien lukuisien huoliesi takia. Tätä en ihmettele ja lisäksi annoin siihen aihetta kirjeilläni viime viikolla, jolloin tuntui ryssien ja sosialistien yhteistoiminta niin ilkeältä, vaan nyt kun on takana porvarillinen enemmistö, niin tuntuu vähän paremmalta. Tosin pelkään nyt maalaisliittolaisten hälähtelemistä ja surukseni näin, omasta vaalipiiristäni on tullut 4 sellaista miestä, joita yhdestäkään ei ole yksin mihinkään tärkeään paikkaan. Kaikki ovat pelkkää innostusta täynnä, vaan asian arvostelu on niin ja näin. Huonommin ei olisi voinut meidän piirissä käydä. Kajaanin puolen miehet ovat kaikki hirveän jäykkiä itsenäisyysmiehiä, joiden rinnalla sosialistit jäävät varjoon. Minulla näkyy olevan kansan kannatus, sillä sain 6200 ääntä ja kyytillä tuli Lantto vielä. En ole joutanut laskemaan vaan vähintään 2000 ääntä on lähin mies jälessä. Tätä en olisi uskonut ilman vaalia, kun olin verrattain vähän listoilla Lanttoon, Hautamaahan ja Jäykkään nähden.Nyt ajattelin eduskunnasta eroa ja se kävisi siten, että jäisin vähäksi aikaa senaattiin ja pyytäisin sitten eron. Muuten olen 3 vuotta kiinni. Wai kumman pidät parempana lähteäkö tästä ja jäädä eduskuntaan, sillä toisessa täytynee olla. Jo ennen mainitsin, että senaattiin vaativat. Myös uhattiin, että jos jätän senaatin, valitsevat eduskunnan puhemieheksi. Tietysti en rupea siihen. Sinä raukka suret kaikkea tätä, vaikka oletkin altis uhraamaan isänmaalle kotisi turvan. Uskotaan asioiden menevän parhain päin, joten tämän isänmaallisen murrosajan jälkeen saamme kodin rauhaa rakkaiden lapsiemme ympäröimänä viettää. Olen terve ja reipas. Töistäni olen selviytynyt myös tyydyttävästi. Muutamia uudistuksia täytyisi saada alaisissani virastoissa ennen lähtöäni.
Elintarvepolitiikassa, rautatieläisten hurjien palkkojen korotuksessa olen ollut omalla kannallani ja pannut vastalauseita historian varalta. Eduskunnan edessäkin voisin esiintyä paremmin kuin muut. Ja tietysti tilille joudummekin. Se on selvä. Silloin seison yksin eri puolilla. Holsti äänesti tärkeimmässä kanssani. Maanviljelijänäkin taistelen ihmisten suunnatonta ahneutta vastaan, vaikka oma luokka on vastaan, vaan isänmaan etu on yksityisen edun edellä. Näin koetan seisoa yhteiskunnan edun kannalla. Se tietää rauhaa ja puutteitten tasausta. Voi kun aina ymmärtäisin oikein valita. Tiedän monen puolestani rukoilevan ja tiedän sinun rukouksesi mitä voimakkaimmin hyvä hengettäreni. Koetan saada ehkä viikon perästä aikaa käydä luonanne. Sydämelliset terveiset teille Kyöstiltäsi. Saa nähdä kerkeänkö saada postiin.”