Kirje 1917-10-19, Helsinki

”Rakkaimpani! Aion saapua luoksenne, vaan voittamattomat esteet tuli eteen. En tiedä edes, voinko huomenna lähteä. Se on elintarvekysymys, joka estää, sillä toiset eivät sitä ymmärrä ja olemme tulleet siinä kuilun partaalle. En tiedä pelastummeko siitä kunnialla. Olen järjestänyt neuvottelukokouksen täksi ja huomiseksi päiväksi. Sosialistit suunnittelevat samoin omalla tahollaan. Tokoi on tietääkseni yllytystä johtamassa ja koettaa aikaan saada voittamattomia vaikeuksia. On armotonta, kun minun syrjästä täytyy hoitaa asiaa. Maanviljelijät ovat ehkä minulle vihaisia rajahinnoista, vaan minä sanon heille, että rajahinnat ovat ihanne ryöstöjen ja tulipalojen rinnalla. Kansan puolesta vaikka kaikkia vastaan se on ohjelmani. Uskon kerran kansan käsittävän sen parhaimmaksi politiikaksi. Koetan päästä huomenna lähtemään. Pidä hevonen sitä varten kotona tai jos on kaunis ilma niin voisit ehkä Raudaskoskelle tulla jo päivällä kello 2 kylään jotta 4 aikaan olisit valmis rinnallani matkustamaan kotiin, jos sattuisin pääsemään, jota en tiedä vielä. Toivon! Toivotaan! Sydämelliset terveiset teille kaikille Kyöstiltäsi”Jos pyhänä en 1/2 3 mennessä soita niin en ole päässyt. Näkemiin Kyöstisi
Kello 1/2 6 j.p.p enkä ole ehtinyt syödä.