Kirje 1917-10-9, Nivala

”Rakkaimpani!. Kerron nyt vähän tämän päivän puuhista. Aamulla tuli Niemelä ja ampui sian. Tolpan Jussi tuli heti ja alkoi kollata velimiehen kanssa, joka tuli hevosia kengittämään, vaan kun Iisakki oli meijerissä, ei hän yksin voinut kengittää ja niin kävikin, ettei mustaa saatakaan kengittää muut kuin seppä, sillä sen kaviot ovat sellaiset, että sen kenkä pitää siihen muodostaa. Täällä oli käymässä eläinlääkäri, niin haimme sen meille. Riemun viasta hän sanoi, ettei sitä tarvitse vielä aukaista, sillä ei siellä ole vielä mitään tulevaa, vaan kenties se valmistuu. Hän kehotti, että sille pitää panna rintavaljaat, sillä eihän se sovi, että potilaana syödä tallissa. Riennon hampaat hän hijoi niistä piikit pois. Ja Mustan hän sanoi olevan vaikea kengittää vaan ainoastaan vain taitava seppä voi sen tehdä. Sitten lahattiin Kultanen ja Lehikki, jotka sian kanssa vietiin Kivimäelle, vaan siellä ei ollut vaakaa, niin pitää täältä viedä, sillä täällä on niin kauheasti rapakkoa, ettei tahdo saattaa kulkea ja niin ei viety näitäkään lihoja osuuskauppaan punnittavaksi vaikka ensin niin tuumattiin.Tiistaiaamu.
Aina yhtä sateista, kyllä on hyvä, että viljat on poissa ulkoa. Meijeritilissä saimme 1615:65. Silakat maksoivat 41 mk astia, vaan silloin kun nämä silakat tulivat noudettiin 2 astiaa ja siiloin ne maksoivat 39 mk. Toinen niistä on aukaisematon, joten meillä on 5 täyttä astiaa ja kuudes on vielä puolivälissä kulumassa ja niin meinasin, etten enää nouda uusia. Juhola laski vähän väärin kalakaupassa, vaan kun hän antaa laskut tänne, niin voin käydä oikaisemassa. Hän nimittäin peri neljästä astiasta 184 mk siis 20 mk enempi. Tämä on minusta vaikea mennä oikomaan. Se voilasku jäikin kotiin, jonka lähetän.
Mitähän sinne kuuluu. On niin kummalista tämä aika. En millään tulisi toimeen, jos en voisi luottaa Jumalaan. Hän on Isämme. Hän pitää huolen meistä. Miksi pelkäisin, kun sinä olet hänen kädessään. Jos täältä eroamme niin haudan tuolla puolen on uusi koti, jossa ei tarvitse erota eikä erossa olla. Synkkää on nyt katsella puolelle ja toiselle vaan ylhäältä päin on aina lupauksessa tie yhtä pettämättömänä. Olemme Jumalan kuletettevana. Tuntui niin hyvältä, kun sinä et hyväksynyt sitä vilpin tietä senaatissa, josta nyt syytetään teitä. Lämpöinen tervehdys omiltasi”