Rakkaimpani! ”Kiitos kahdesta kirjeestäsi, jotka tänään sain. Olen minä kirjoittanut Sinulle jo kolmasti sitten, kun junat pääsivät kulkemaan. Tänään on Katrin päivä. Muistan viimeisen Katrin päivän. Me istuimme silloin salissa. Diakonissat olivat meillä vieraana ja voi miten paljon on sitten tapahtunut. Nyt minulle kävi mieskuoro laulamassa, vaan emme saaneet heitä vieraaksemme, sillä Lönqvist pitää suuret nimipäivät osuuskaupassa.Ylivieskan metelissä ei ole ammuttu ketään, vaan tottelemattomia häiriköitä vangittu ja viety Kokkolaan. Apteekkari täältä poistui ja sanoi itsensä irti kaikista päällikön viroista. Sanoivat hänen menneen Iisalmeen. Kyllä sekin on rehevä mies puheissaan, vaan kun pikkuisenkin pitäisi näyttää miestä niin sitten lymyää. Sivu on mennyt tästä muutamia huligaaneja Kokkolasta. Laaksosen Wenny on erotettu Kokkolan koulusta, kun on muistutuksesta huolimatta seurustellut ryssäin kanssa. Hän on nyt kotonaan. Niin sinä poistuit senaatista.
Kyllä tämä koti on niin remppanen, kunpa pääsisit viikoksi kotiin, kun ei ole miehiäkään tarpeeksi työhön. Uskon, että tämä ei pääse uomaansa, jos sinä et käy pukkaamassa eteenpäin. Sinä siis olet vain vähän kiinni siellä. Jumala johtaa kaikki. Kunpa me osasimme vain aina luottaa Häneen ja hänen johtoonsa. Olen sinun suhteesi aina sanonut pyhä Isä tapahtukoon pyhä tahtosi. Täytyy tunnustaa, että oli hyvä kun erosit, koska oli vastustajia. Älä anna ylpeyden voittaa itseäsi, sillä Jumala on ylpeitä vastaan. Jos niin on, että pääset kotiin, niin on sinulla työtä, kun olemme kaikin olleet vailla vakavaa johtoa.
Maanantaiaamu. On kylmä. Nukuimme oikein hyvin ja minun nyt täytyy juosta postiin viemään tätä, koska jo on kello 6. Täällä on aivan rauhallista. Woi nälkä, joka meitä piirittää. Se on järkähtämätön vihollinen, joka vain armotta lähestyy. Jumala suo meille pelastu. Jumala siunatkoon sinua ja johtakoon askelemme oikeaan. Odottava eukkosi”