Kirje 1917-11-27, Helsinki

”Rakkaimpani! Uskokaamme, että se joka on meidät luonut, johtaa myös elämäämme. En päässyt eroon hallituksesta, vaan olen taas uudessa ominaisuudessani hallinnut yhden päivän, yhden sateisen päivän vaan kumminkin reippaalla mielellä. Tuntui taas mukavalta, kun 11 miestä astui pöytään. Vanhoja ei ole muita kuin Setälä ja minä kahta puolta puheenjohtajaa. Tuntuu siltä kuin sosialistitkin suhtautuisivat asiaan vaikka koettivat haukkua. Katsastan vähän ennen kuin eroan eduskunnasta. Helsingin Sanomista näet lausuntoni elinterveasiasta. Uskon sen herättävän ihmisiä. Yleisesti se sai tunnustusta tasapuolisuudesta ja asiallisuudesta. Wirkkusen puhetta ei ollut, kun lyhyt selostus, vaikka se olisi selventänyt asiaa myös.Olipa kelvotonta, että sulkivat meijerin. Vaatikaa se auki heti. Vakuutan, ettei se olisi kiinni, jos olisin siellä. Käske noutaa kotiin se Mehtälän separaattori ja korjauta sitä, niin saatte kokeilla kumpi on parempi. Älä nyt murehdi, jos vähän taloustoimet rempattavatkin, sillä eihän aika ole kovin tärkeää. En pääse kotiin ennen kuin elintarveasian saan järjestykseen. Siinä voi mennä aikaa niin paljon, että kannattaneeko ennen joululomaa lähteä liikkeelle, ellei siellä ole aivan tärkeää. — Lähetä turkki, lakki, vanttuut ja 1 kg voita minulle, ellen tule pyhäksi kotiin. Jään odottamaan kirjeitäsi. Syd. terveiset teille kaikille Kyöstiltäsi.”