Kirje 1917-11-30, Nivala

”Rakkaimpani! Kiitos kirjeestäsi. En saanut kirjoitetuksi kahtena päivänä, sillä on ollut paljon satunnaista hommaa. Tuo separaattori on aivan mennyt pilalle. Masunisti on sitä korjannut ja nyt se on vähän parempi. Siitä on kaikki osat niin kuluneet, ettei se voi kunnollisesti kuoria näin paljon maitoa. Meijeriä ei vielä aiota panna käymään, kun ei ole puita eikä niitä yritetä saamaankaan. Tänään perjantaina saimme kaurat pois Takanevalta ja huomenna ne tulevat kaikki puiduksi. Elintarvelautakunnalle olemme vieneet kaikki luovutettavat viljat. Ohria 33 htl, rukiita 18,5 htl. Jos vielä pitää luovuttaa, niin kyllä meille taitaa tulla nälkä, vaan onhan meillä tukena kaurat. Kun tulisit kotona käymään, niin saisimme näistä keskustella. Vaan en enää odota hommailen vaan, niin kuin osaan.Janne kävi kysymässä töitä, vaan en osannut sanoa. Hän on karsinut niitä rautatielinjapuita ja koonnut vähin. Hän on kirveellä lyönyt jalkaansa ja tarvitsi vain viikon sairastaa. Sanoi nyt kykenevänsä työhön. Mitä hän tekee? Toivo ja Jaakko on ollut meillä hevosia ajamassa, joten on ollut 8 miestä. Kusti (tai äiti) kävi sanomassa, että hän tulisi, jos vain otetaan, vaan en vielä ottanut. Söderlund on vielä täällä. Sinä et ole joutanut hankkimaan paikkaa hänelle, vaikka näyttä hän minusta paremmalta.
Kävin tänään lääkärissä, sillä kuukauden on minua vaivannut yskä ja öisin se oli jo paha häirintä. Lääkäri todisti, ettei ole keuhkoissa vikaa ja antoi pahoja pulvereita, siis olen kohta vapaa siitäkin. Anni aikoi kirjoittaa yskästäni sinulle, niin hän pelkäsi pahaa, vaan kun menin lääkäriin, niin pelastuit kantelemiselta. Niin sinä istut yhä siellä. Jumala suojatkoon sinua ja kaikkia tovereitasi siellä. Koko Suomen kansa katsoo toivehikkaasti teihin, ainakin se puoli, joka tahtoo järjestyksen maahan. Katri huutaa vatsaansa kipeäksi, joten menen hänen luokseen. Hyvää yötä.
Lauantaiaamu. On pakkanen. Lupasin meiltäkin hevosen meijerin halolle, jos vain menevät, vaan eipä siitä tullut vielä mitään, kun siellä Winnurvan nevalle pitäisi polkea tie, kun maa ei oikein jäätynyt ennen kuin satoi paksun lumen eikä hommata polkijoita. Kyllä sen talon homma tällä kertaa on väärää. Jumala kanssasi kaikessa työssäsi. Hän valaiskoon järkesi Lämpöinen tervehdys omasi”