Kirje 1917-3-12, Nivala
Rakkaimpani! ”Kiitos kirjeestäsi. En nyt ole tohtinut kirjeitä usein toivoa, kun Sinulla on niin paljon työtä. On niin mukava, kun Sinä tunnet jo työtäsi niin paljon, että näet sen olevan Sinun älyllesi ymmärrettävissä. Ja ethän olekaan koskaan tottunut laiskan leipää syömään siis kun pysyisit terveenä ja jaksaisit palvella vapaata isänmaata, vakavasti johtaen sitä siihen valoisaan uomaan, josta se voitokkaana nousee. Teidän viittaamaa tietä. Voi miten suurta, miten vastuunalaista työtä se on. Jumala antakoon teille selvyyden, ettei väärin tulisi tehdyksi. Sinä kuljet nyt sitä tietä, jota et koskaan ennen ole kulkenut. Se on ihmeellistä kuljetusta.Me täällä menemme tavallista menoa. Minä kuljen isäntänä, sillä Iisakki koettaa niin paljon kuin mahdollista syrjäytyä ja Söderlund samoin. Aamuisin, kun miehet syövät, keskustelemme asioista ja ajoista. Sinun kirjeesi avulla voin minä keskustella. Jäät on pantu. Kotisarasta on hirsiä ajettu kolmella hevosella sahalle. Juuri kun tätä kirjoitan soi telefooni ja kysyttiin sieltä missä teidän senaattorinne asuu, mikä on senaattori Kallion osoite, sanoin, hän kiitti ja soitti puhelimen kiinni. Hän tuntui puhuvan huonosti suomea. Tämä oli välinäytös. Heiniä on ajettu myöskin ja lantaa. Se voin vienti meitä kiusaa. Wilkunoilla on varsonut kaksi tammaa ja Niskala ei ole käynyt oli vähän uhmaillut Niemelän Heikille, ettei he viekään voita. Meijerillä on ollut kokous asioiden kulusta. En tiedä muuta kuin meijeristille on nostettu palkkaa 100 mk kuussa ja Heikki sanoi riidelleensä rahtipalkkaa ylemmäs vaan oli siitä lopullinen päätös jäänyt siihen kun tulet. Pellikka Antti on muuttanut tänne niin toivon, että hän rupeaisi yhdeksi vakituiseksi ajajaksi, ettei muiden tarvitse niin usein lähteä Ylivieskaan. Keli on kyllä ollut vielä hyvä, vaan se ei kestä kuin muutaman päivän sulata kun on kaikki maantiekeli. Janne Mehtälä on meillä ollut kasakkana kaksi päivää. iisakin kanssa yhdessä he puhdistivat rukiit ja heinänsiemenet vaan viimeksi mainitut täytyy vielä seuloa. Olisimme vielä Janne pitäneet vaan hän sanoi menevänsä halkoja hakkaamaan itselleen.
Täällä tulee elintarvikelautakunta tarkastamaan kunkin perheen syömäviljan ja perunat. Huomenaamulla tulee meille Wiljamaa ja Mantila, vaan kuoppaa emme ole vielä avanneet enkä oikein viitsisi luoda lunta siitä oven edestä, kun öisin vielä on kovin kylmä. Taas soi telefooni ja siellä puhui ja onnitteli Mikko Rahkoliinin emäntä ja sitten Anna Ängeslevä. Hän pyysi Sinua onnitella itsensä ja miehensä puolesta. Hän pyysi kulkeissasi poikkeamaan siimeksessä. Hänen onnittelunsa oli niin täynnä ymmärtämystä Sinun työstäsi ja taistelustasi sanoi niin mielellänsä kirjoittavansa vaan arveli, että yhtenään saat kirjeitä niin hän on luopunut. Olenhan saanut muitakin onnitteluja, vaan luulen useamman huulilta sen tulevan köykäsesti. Nyt en kirjoita enempää ja Sinä tulet kotona käymään omiesi luona”