Kirje 1917-3-15, Helsinki
Rakkaani! Lupasin pyhäksi kirjoittaa ja toivottavasti tämä joutuneekin. Nyt olisi paljon kirjoitettavaa vaan ei se ole mahdollista. Täällä on kaikki rauhallista, joten ei saa uskoa perättömiin huhuihin. Pietarissa sen sijaan on tapahtunut paljon vaan varmuuksia puuttuu, kun sähkösanomatkaan eivät taas kulje. Eilen saatiin tietoja hetken vaan ei tänään. Käypä sanomassa Maikille, joka on W. rouvansa ystäviä, että täällä kerrotaan varmana, että niille miehille olisi kaikille aukaistu ovet. Warmasti on joitakin jo tullut, vaan kaikista kerrotaan samaa.Duuma ei ole hajonnut, vaan sen valtuuttamat yrittävät pitää hallintoa. Luullaan kaikki tyyntyvän. Mitään erikoista ei tänne kuulu, sillä kaikki on kuten ennenkin, eikä tulekaan kai mitään tapahtumaan.
Nyt on ajettu halot siellä. Käske nyt ajaa juurakoita kotiin, sieltä haalta se ensimmäinen vinkkeli. Puhuin siitä jo Iisakille. Santaa voivat viedä mennessään. Parhaat valitaan hytille. Karia saisi myös ajaa meijerille. Halkoja ei sinne ajeta. Käske vankemmilla hevosilla ruveta ajamaan karia ja nuoremmilla juurakoita. Myös pitäisi ajaa välttämättä Mehtälästä ruumenia ja viedä sontaa mennessä. Tästäkin puhuin Iisakille. Ruumenia pitää syöttää kovasti, kun pelkään heinien vähyyttä. Sano tämä Iisakille ja Idalle, että toinen laittaa ja toinen syöttää. Isolla luuvalla on myös vähän ruumenia, vaan saavat olla viime keliin. Savenajajille saat antaa rahaa ja viljaa. Kyllä sahapuita ja aidaspuita pitäisi hankkia, vaan antaa sen lykkäytyä vielä. En ehdikään nyt enempää, sillä junan lähtö on lähellä. Kirjoita nyt usein vaikket paljon kerkeäsikään. Minä koetan myös kirjoittaa lapsille. Sydämelliset terveiset teille kaikille Kyöstiltäsi”