Rakkaimpani! Kiitos kirjeestäsi, oli mukava se saada, kun en tohtinut oikein toivoakaan paljojen töittesi vuoksi. Nyt on sunnuntai-ilta, kun tätä kirjoitan. Weisasimme lasten kanssa iltavirsiä ensin ja puhelimme isästä ja aijoimme aina sulkea isän rukouksiimme. Kävimme Wienon kanssa kirkossakin, jossa ei voinut saada mitään mieltä ylentävää, kun rovasti selosti niin sekavasti. Tunnun niin köyhältä, kun rupesin kirjoittamaan, ettei tästä taida tulla mitään. Jauhojen puutteesta täällä jo vähän puhutaan, vaan nyt tällä viikolla jaetaan makasiinista varastojauhoja siis ei meillä ole puutetta vielä jauhoista.Maanantaiaamuna Nyt viime yönä ei kylmännyt ollenkaan, joten kelit alkaa loppua. Postin lanta ajettiin ja mentiin Mehtälästä kysymään, jos Janne on hakannut ne pärepuut, että huomenna mennään siirtämään ne Hannin mutkaan. Perunakuoppa jo avattiin. Oli siellä paleltuneita oven puolessa, niin että olivat aivan vetelänä vaan ei ne näytä syvemmältä olevan. Saako niitä myydä siemeneksi ja mikähän se hinta on? Ja vasikan nahoista vielä, että ruvetaanko niitä myymään. Yksi Eelu niminen mies kävi niitä viimeksi kysymässä ja lupasi 5 mk 10 p nahasta. — En ehdi enempää Katri itkee vierelläni. Muista syödä. Ota lämpöisimmät tervehdykset omaltasi ”