Rakkaimpani! Jäitte viime sunnuntaina kirjeettä. Se ei ollut autettavissa, kun senaatin istunnot kesti niin kauan. Tulen luoksenne siinä sarkapuvussa, jollaisessa minusta tehtiin senaattori. Otin tämän kuvan samana päivänä, kun asia ratkaistiin Pietarissa. Muut kuvat ovat lähes 10 vuoden vanhoja. Viime viikon lopulla oli sangen kiire, mutta nyt työn jälkeen sunnuntai tuntuu sunnuntailta.Toimipa nyt niin kuin taitava isäntä vallankumouksen vallitessa. Työselkkauksia tulee jatkumaan. Päivätyön lyhentämisvaatimuksia tehdään. Akitaattorit tulevat toimimaan sielläkin. Ajan henki täytyy ymmärtää. Ehkä siellä säilymme pahimmalta, kun ehätämme ennen parannuksiin ennen kuin vaatimuksilla pakotetaan.
Olen ajatellut, että toukokuun 1:stä päivästä, jolloin tavallisesti on ruvettu soittamaan 1/2 5 ylös, soitettaisiin tästä lähtien kello 5, kuten talvella. Toiseksi anna Iidalle 30 mk, että hän jakaa 5 markkaa kullekin, jotta saavat ensi sunnuntaina vähän juhlia 1/2 vuoden muistoksi. Jos tahtovat niin anna wappuna vapaata, vaan ehkä kehotat juhlimaan kotona. Iisakille annat 35 markkaa samoin renkien kesken jaettavaksi. Sano, että minä olen käskenyt, kun olen kirjeissä kuullut rehellisesti toimineen ja tulen heitä aina muistamaan. Sano vain, että se on sitä varten, että saavat keskenään pienet kekkerit pitää, jos haluavat. Kirjoitan vielä Iisakille vaan jos kirjoittasikaan niin pane tämä täytäntöön. Tiedusta haluavatko he Wappuna viettää vapaapäivän silloin annat luvan ja vielä rahan. Se vaikuttaa hyvää. En ehdi enempää. Kyllä jouduin kiehuvana aikana valjaisiin. On niin vastuunalaista luoda historiaa, sillä se on osamme. Sydämelliset terveiset teille kaikille kaipaavalta Kyöstiltäsi”