Rakkaimpani! On sunnuntaiaamu. Ilta oli mitä ihanin. Illalla satoi kovasti ja kun samalla oli lämmin, niin tuoksui maa ja puut niin verrattomasti, että Pehkosen kanssa istuimme puolille öin puistossa hengittämässä puhkeavien lehtien tuoksua. Aamullakaan en voinut nukkua, kun ikkuna oli auki ja linnut riemuissaan visertivät. Arvaat, että syntyi kaipio kodista, vapaasta luonnosta ja vapaudesta lähteä sinne. Tietysti en napise kohtaloani, vaan kaipuulle ei mitään voi, eikä se ole moitittavaakaan.Kun sain viime kirjeesi, niin mainitsit ”uhaten” moittineesi miesten lähtöä. Se on kyllä oikein, että vaadit reippautta lähdössä, vaan älä vetoa iltasoittoon, kun meillä kumminkin on päivä pitempi, kun yleensä muilla paikkakunnilla. Se synnyttää uhmailua vallankumouksen kuohuissa. Kun taas paranet, niin menet itse tarvittaessa ja sanot, pidetäänpä pojat reipas lähtö, niin se ei tunnut niin raskaalle itsellekään tahi puhut yksitellen etunimillä jarruille. Täten järjestettynä tuntee jokainen persoonallisen kosketuksen, vaan jos tuossa muodossa asia tulee, kun sanoit maininneesi, niin otetaan se vastaan toisella tavalla. Ymmärrän vaikeutesi, enkä moiti, vaan sanon käsitykseni ohjaustavasta.
Jos iso emo ja Apu ei vielä ole varsonut, niin pidä yhteistä vahtia, joka ei saa nukkua ollenkaan. Maksa riittävästi tai anna vastaavasti lepoa päivällä. Kuinka on oikein terveytesi laita. Nokkoskuume meni viimeksi hyvin helposti takasin, vaan miten on nyt? Et kortissa maininnut siitä mitään, joten se lienee vaivannut vielä silloin. Ethän vain ole vaikeammin sairaana.
Mitä siihen Wienoon tulee, niin on se kerrassaan huolestuttavaa, ettei se toivu. Minusta tuntuu, että on viisainta olla lääkitsemättä häntä, vaan muuten hoitaa huolella. Onpa erinomainen asia, että sait sinne hoitajan. Jos näette syytä olevan, niin tilaa lääkäri muualta, kun niin pitkään kiusaa tuo tauti. Se voi olla heikkouttakin, kun se on niin kovasti kasvanut ja aivan ollut huoneella, mutta ei sekään ole oikein uskottavaa. Kun nyt ilmat lienevät sielläkin kauniit, niin pitää vähitellen koettaa liikkua. Kun on hänen nimipäivänsä tällä viikolla, niin koetan muistaa ostaa kirjoja, joita saavat lukea hoitajansa kanssa.
Ensi pyhänä on Kainon syntymäpäivä, kunpa muistaisin nyt perjantaina. Kellot soivat kirkkoon sunnuntairukoukseen, mutta ihmisten mielissä asuu riita ja vaino. Oikein tulee levoton mieli kodinkin suhteen toisinaan, kun kaikki huoli on sinulla. Tällainen aika on herkän arkaluonteinen ja sen tähden minua huolettaa Sinun tehtävät isäntänä.
Iltapäivällä jatkoa
Kävimme Seurasaaressa. Siellä on ulkomuseo savupirtteineen ym. muinaisuuksineen. Joukossa on vanha Karunan pitäjän kirkkokin vanhoine urkuineen. Myös jalkapuu. — Istuin ja ajattelin, millä mielin ihmiset vuosisatoja on tuohon pyhättöön menneet viettämään Jumalan palvelusta. Siellä saarella oli tuhansia ihmisiä perhepiireissä. Kunpa meidänkin 9-24 henkinen perhe olisi ollut tavattavana.”
Heinäkuun 7 pnä on Hämeenlinnassa kokous, jossa minun täytyy käydä. Ellen silloin pääse kotiin asti käymään, niin tule sinäkin tuohon kokoukseen, Eikö niin? Uutistyönne takia haluan kuitenkin silloin käväistä kotona. Pehkonen odottaa minua asemalle, joten lopetan. Terveiset häneltäkin, mutta parhaimmat minulta teille kaikille. Kaivaten Kyöstisi”