”Kyösti rakas Kyösti!Kiitos kirjeestäsi. Älä pelkää, että liiaksi rätisen väelle, vain vetelyydestä sanon, ja väliajat puhellaan iloiten ja nauraen. Sanoin ainoastaan Iisakille siitä soittamisesta ja illalla tunnustin hänelle, että aamulla suutuin niin Iisakki sanoi, ettei hän yhtään ihmettele ja on oikein, että muistutan, sillä muuten tästä elämästä ei tule mitään. Toisinaan pistän pojille pienen sokeripalan ja käsken juoda kupposen ohrakahvia ja näin yhtäläisesti puuhailemme ja jokainen poika, jolle olen jotakin sanonut tunnustaa varmasti, että olen sanonut ainoastaan asiata. Ja nyt minun täytyy tunnustaa, että sanomiseni vaikutti hyvää, sillä lähtö työhön on niin kuin toivon. Ja Samppaa olen kiittänyt hänen reippaudestaan, sillä hän on mies kyntövaolla, jota työtä hän on nyt tehnyt. Siis rakas Kyösti älä pelkää minua huonoksi isännäksi ainakaan väkeä kohtaan, sillä koetan olla hyvä, vaan vaadin kohtuullista työtä. Jussia muistutin, että hän nuori mies on liian vetelä ja sanoin vielä, että jos hän ei tule virkummaksi, niin en voi isännälle puoltaa sinua, kun isäntä kysyy sitä. Ja Jussi on koettanut reippaammasti liikkua ja näin isä olen voittanut.
Olen aikonut huomenna käydä Korpihaalla katsomassa ja vien samalla kahvia väelle. Täällä ei tiedä mitään lakoista. Tuntuu, ettei se tule tänne, sillä täällä eletään vaan sitä rauhallista elämää. Siis isäntä! Älä ole pehtoorisi käytökseen tyytymätön, sillä hän on tehnyt niin kuin omatunto ja ihmisyys vaati.
Wienossa ei ole taaskaan kuumetta ja hän on reippaampi. Olen luvannut Annin ja Wienon Pirttiperään kahdeksi päiväksi. He voivat soudella järvellä ja lepäillä. Panen tietysti evästä. Jos ostat Wienolle kirjoja, niin älä lähetä, sillä olen kieltänyt, sillä luulen, että häntä on lukeminen heikentänyt, sillä ne kirjat on aina pitänyt olla, vaikka on ollut korkea kuume. Siis isä osta vain kirjoja Wienon päiväksi vaan älä lupaa ennen kuin hän täysin toipuu ja koettaa syödä ja täyttää Anni-tädin ja äidin vaatimukset toipumisessa.
Nyt tänä aamuna lähtee sinne Heikki ja Juhola. Panen niiden mukaan luvatun nimipäiväkakun. Käske nyt Pehkonen ja likeisimpiä ja tarjoa teen kanssa, vaan Sinulla pitäisi olla lusikka tähän kakkuun. Olemme Iisakin kanssa oikein tyytyväisiä isäntiä taaskin. Sanomalehtiuutiset lakoista ja muista työväen rettelöistä häiritsevät meidän mielenrauhaa. En kirjoita enempää nyt lähden viemään nämä terveiset isälle.
Nyt olen Wienon suhteen paljon levollisempi ja toivon hänen toipuvan, vaikka pistos rinnassa vielä on tuntuva, että täytyy pitää kylmää käärettä öisin vaan mielentila oli eilen virkeämpi ainoastaan illalla se väsähti, toivon, että hän toipuu. Lämpöiset tervehdykset ja kaipaavat mokot omaltasi”