”Kyösti rakkaimpani!Kiitos pitkästä ja paljon selvittävästä kirjeestäsi. Heikki ei tullutkaan sinne. He tulevat sinne tiistaiaamuna ja minä kun aijoin sunnuntaina lähettää isälle pitkän kirjeen enkä sen vuoksi Olkkosen kirjeen sisään pistänyt kuin muutaman sanan, vaikka se avonaisena tuotiin minulle.
Samppa oli Apua vahtaamassa, silloin yöllä, kun se varsoi, vaan oli hänen täytynyt hakea Iisakki auttamaan. Se varsa on piirtopää ori, hyvin vankat jalat ja muutenkin on vankka varsa, vaan pää minusta ei ole nätti. Kävimme eilen Mehtälässä. Teimme kauppoja Toivon ja Matin kanssa kesämieheksi tulosta ja he vaativat 200 mk:lle lisäksi kengät. Mitä tuumaat tästä. Kasakoita on pakko ottaa Markku ja Ansti he ovat kysymättä sanoneet, että he joutavat olla kasakkana. Markku juhannukseen ja toinen niityn aikaan asti, vaikka eihän, vaikka enhän tätä viimeistä oikein hyväksy. Syyn tiedät, nytkin Markku joutui syömään toisten kanssa ja Anstia ei vieläkään näy eikä kuulu. Kukaan ei ole kysynyt mitä viikolta maksetaan. Jussi Nuoliojan pitäisi hevosineen saapua vaan kun silta ei ole paikoillaan niin ei hän tietenkään pääse. Kun puhui palkasta hänen kanssaan niin hän sanoi, täytyy siihen tyytyä, mitä olemme tuumanneet. Luulen, että Iisakki on hänelle sanonut ehdotuksesi.Viime viikolla oltiin ojia luomassa vaan nyt mentiin muokkaamaan naurismaata. Turnismaata on kotona 3 sarkaa. Kylvetäänkö vielä turnesta?
Puhun vielä Mehtälän elämästä. Sieltä on Eevamaija poissa, Anttuuna ei siedä, että kaikki on talon ruuassa ja lisäksi Evekin oli aikonut lähteä kotiin, jos vain semmoista elämää olisi jatkunut. — Se meijeriin kuletus ehdottamallasi tavalla, tuntui hyvin sopivalta. — Kävin katsomassa viljelyksiä ja kaikki on niin lupaavaa. Arvaappas, mikä kaipio täytti siellä sydämeni.
Wienossa ei ole enää paljon kuumetta, mutta heikko hän on hikoilee öisin kovasti ja pistää rintaan vieläkin. Elämän toivo on häneltä mennyt kokonaan. Hän toivoo, ettei koskaan parantuisi. Et usko, miten vaikeaa tämä on kuulla ja nähdä. Olen miettinyt, että kun hän sen verran toipuisi, että pistos vähentyisi ja tulisi ruokahalua, niin hän tulee sinne isän luo virkistysmatkalle ja lääkäriin, sillä hänen täytyy saada vaihtelua virkistyäkseen ja kun pienen pilkahduksenkaan näkisin elämäntoivoa hänessä, olisi se niin elvyttävää, mutta se on kokonaan hänessä sammunut. En ole tästä Sinulle kirjoittanut, kun olen joka päivä toivonut hänen tulevan toiselle mielelle, sillä hän on iloinen, mutta kun kysyy niin aina sama vastaus, en minä tahdo parantua. Otimme hänet mukaan Mehtäläänkin, vaikka arastellen, vaan kaikki meni hyvin. Hän makaili kedolla, kun oli niin äärettömän lämmin ja kaunis ilma. Illalla myöhällä, kun mitattiin, hänessä oli kuumetta 37. Siis mitään vahinkoa ei tullut, vaan ei se vaikuttanut mielentilaankaan. Posti taitaa pian lähteä, joten hyppyytän tämän isälle. Lämpöiset ja kaipaavat tervehdykset omiltasi”