— ”Kiitos kirjeestäsi. Sydämeni on täynnä suunnitelmia ja laskelmia. Kuulehan nyt, kun Junnu ei sano voivansa lähteä Pudasjärvelle ei millään. Hän ensimmäisellä kerralla piti olon siellä suotavana, vaan nyt kun hän oli siellä pitempään työssä, ei sano voivansa olla siellä muuta kuin toisen työssä oleva mies.Ohran kylvöä on tullut 1 1/2 ht ja ruista kaksi sarkaa ja hänellä kumminkin tulisi elätettäväksi niin kovin monta henkeä 8 tai 9 ja näin vähän kylvöä eikähän hän muutenkaan tykännyt sinne muuttaa. Siis olen aivan yksin miettinyt tämmöistä, eiköhän anneta Junnun valmistaa tuosta Muhjalan kehästä kaksi huonetta ja anneta tulla siihen asumaan ja Junnu meille työnjohtajaksi. Jos Jumalan tarkoitus on, että Junnu tulee minua auttamaan, kun Sinä olet poissa ja kun Sinä tulet kotiin niin koetetaan saada maapalsta, jota hän viljelee. Vaan kun on muut tiet tukossa ja tässä ois veräjä niin eikö Kyösti auteta, kun mekin tarvitsemme semmoista miestä ja luulen, että ne särmät, mitkä veljeni rumensi, ovat tämän kurjan tapauksen kautta karisseet pois. Hän sanoi, että suoralla työlläni minä kolme suuta elätän paremmin kuin Pudasjärvellä siitä viljelyksestä. En hänelle ole mitään puhunut työhönkään tulosta vaan aion pyytää häntä sitä latoa tekemään.
Lätäkön Weilikin tuli työhön niin saavat yhdessä mennä sinne. Ansti meni urakkaan vaan toinen kasakka tuli tilalle Pikkukankaan Matti, kun hän poloinen on niin kovin kelvoton, vaan täytyy pitää tämä viikkoa. Ne leipähuolet, voi niitä nyt nämä kaksi viikkoa, kun menee niin sitten päästää varsinaiseen uomaan. Tänään pitää hommata niitten kuokkamiesten nimet, jotka ovat talon leivässä, että saa Elintarvelautakunnalta todistuksen, että olemme niitä elättäneet. Tietysti kaikki kasakat kuuluvat siihen. Kuokkamiehet ovat vähäksyneet sitä kuokkapalkkaa. Siellä on viime viikolla ollut kuokkimassa kaksi poikaa Wirtapuolelta ja setä Jaakko. Tällä viikolla tulee lisää kun alkaa olla kylvötyöt tehty ja taitaa pian nälkäkin pakottaa siihen. Nuolioja sai velkansa maksetuksi, vaan hän tahtoi 7 mk viikolta, emme tietysti tarvitse häntä enää. Kyllä saamme muokatuksi kotona omalla hevosellakin. Olkkonenkin sanoi maksavansa sen saman miehelle ja hevoselle.
Kävin eilen Pirttiperässä. Wieno on hiukan lihonut. Heikko hän on, kuumetta ei ole. Pistää aina, kun vähänkään ponnistaa. Olemme puuhanneet häntä Haapavedelle. Lääkäri määräsi hänet heinäkuussa menemään, vaan niin, että hän on lääkärin tarkastuksen alla. Sairaalloisesti hän kaipaa isän luo. Tuumasi, ettei se kylpylaitos vaikuta enempää kuin Pirttiperäkään, sillä hän pitää oikein siellä olosta. Siellä hän saa tuoretta kalaakin ja munia, kun omat kanat munivat. Läpikuultava hän on. Oikein säikähdin, kun en muutamaan päivään häntä nähnyt. Jos sittenkin olisi parempi käydä isän luona.
Laskin kassan rahat 1700 siis ei minulla ole puutetta. Janne kävi eilen täällä niin puhui hänen palkastaan ja työstä. Hän sanoi, ettei Ransu tahdo niin toimia kun pitäisi. Puhuin sitten työstä veljeinsä kanssa. Matista ei hän sanonut pitävänsä eikä Matti ole ruvennut kesämieheksi vaan toiset tyytyivät siihen mitä lupasit. Jumalan kiitos nyt sataa. Me kärsimme jo kuivuudesta ei me vaan luonto. En ehdi enempää sillä pitää vielä käydä Olkkosen luona tämän leipäasian tähden. Olepas hyvä ja lähetä minulle talousvaaka, sillä käsipuntarilla en viitsisi punnita, kun se on niin hidasta. Sydämellinen tervehdys omiltasi”