Rakkaimpani! Panin aamulla sinulle kirjeen postiin. Lue se ensin ja sitten tämä. Kirjoitan kun on vähän aikaa vastineen kirjeeseen jonka sain. Minä olen pelännyt lehmien syötön huonoutta. Ajattelin jo kerran sanoa, että jos tulee puute niin vahtikaa rukiin takana olevilla kedoilla, vaan kun olette tähän saakka tulleet toimeen niin alkakaa niittää maantien takaa, jotta saatte syöttöjä. Hevoshaassa voitte myös osan päivästä antaa olla. Isomman luuvan takaa saa myös vainion niittää niin pian kuin maantien takaa joudutte. Alkakaa omalla väellä ja jos tulee tarjoajia niin ota työhön.Luulen, ettei siellä taas määrää palkkaa kukaan, joten sinun on aloitettava. Jos vaativat 30-50 niin sano, ettet vielä halua sitä maksaa, vaan teemme omalla väellä, joille lupaat niin paljon kuin ympäristössä maksavat. Jos taas tulee tarjokkaita reippaita miehiä niin tarjoa 4 mk, jos ilmat ovat suotuisat ja työ reipasta. Se jää luonnollisesti paikkakunnan taksaksi silloin. Tämä on ehdotukseni vaan seurattava on sinun ympäristön kehitystä. Mitään kummempaa ei tänne kuulu. Mielet ovat jännittyneet.
Maatyölakkoja ja verisiä taisteluitakin on tapahtunut monin paikoin lakkolaisten ja talokkaiden välillä. Kunpa säilyisitte siellä. Wuolijoki tulee maanantaina vaan en tiedä, milloin minä kotiin pääsen. On ikävä, kun Wienolta en ole saanut kirjettä. Olisi ollut hauskin pitää häntä täällä, sillä hän viihtyi hyvin. Tuon hänet tullessani. Päivää en tiedä. Sydämelliset terveiset teille kaikille Kyöstiltäsi”