Kirje 1917-7-17, Nivala

”RakkaimpaniMiten teidän asianne lauantaina lienee päättynyt, joko lähdette pois senaatista vai vieläkö voitte siellä olla. Nyt minusta tuntuu, että Sinun pitää tulla sieltä pois, vaikka onhan se tuntunut koko ajan semmoiselta. On somasta, kun ei tarvitse odottaa sanomalehtiä uutisineen, ainoastaan jos Sinulta saan kirjeen ja päätiedot.
Wienolle kirjoitin aamulla. Hänellä on ollut siellä ensin ikävä, mutta sanoo jo viihtyvänsä. Minusta on parasta, että hän tulee kotiin tällä viikolla, kun Hilmankin piletti on 20 päivään piletti voimassa niin tulkoot silloin pois, jos isä ei siksi jouda tulemaan.
Tänään koottiin heiniä maantien takana ja ne olivat kuivia ja kauniita. Siihen uuteen latoon menivät kaikki sen vainion heinät. Siellä rukiin takana niillä muutamilla kedoilla oli oikein huono heinä. Väki näyttää viipyvän siellä. Kello on jo yli 8 eikä vielä näytä tulevan vaan se on niin, että sade uhkaa juuri tulla ja siellä on kuivat heinät niin täytyy pinnistää. Voi jos Jumala antaisi meille sadetta, sillä koko luonto nääntyy veden puutteesta. Meillä on nyt kasakoina Antti Ainasoja, Matti Myllymäki, joka sai jyviä ja se Lahnajärven mies, Sampan äiti myöskin.
Tiistaiaamuna
En saanut kirjettä Sinulta, vaan ymmärrä, ettei Sinulla ole aikaa, kun istuitte eduskunnassa sunnuntainakin lieneeköhän sitä ennen koskaan tehty. Emme saaneet sadetta, kyllä se on kamalaa. Jumala ottaa meiltä siunaavan kätensä pois, kun olemme niin äärettömän pahoja. Maikki meni Pudasjärvelle tyttönsä kanssa. Junnu on Pirttiperässä. Hän on ostanut Pokelan asessorskalta talon ja maksanut heti kerralla 5000 mk, jonka hän siitä pyysi ja asumaoikeus on kuolemaan asti. Siis he jäivät Nivalaan. Sinun on luultu jo olevan kotona ja niin monta tapaajaa on käynyt ja tuli yksi kirjekin tänne.”