Kirje 1917-8-1, Helsinki

Rakkaimpani! ”Olen perillä. Matka sujui hyvin. Menin heti senaattiin ja sain kuulla, että tunnin kuluttua on elämäni vaikein hetki kädessä. Ministerivaltiosihteeri on tuonut tänne eduskunnan hajottamista koskevan määräyksen ja siitä joudun nyt päättämään. Surupukusi, joka unissa esiintyi, on jo minun ylläni. Sanon tämän heti sinulle tapahtukoon mitä tahansa. Älä murehdi, vaan käydään kohtaloita kohden tyynin mielin. Woi aikoja woi tapoja. Varotan vieläkin, että älä usko tyhjiin huhuihin. Huomenna kirjoitan enempi, jolloin jo tiedät, mitä olen tehnyt ja mitä eduskunta tekee. Sydämelliset terveiset taakkaa kantavalta Kyöstiltäsi”