Kirje 1917-8-19, Nivala

”Rakkaimpani En ymmärrä mistä aloittaisin. No ensinnäkin täällä kävi Haapanen Haapajärveltä ja kysyi, mitä olet sanonut edustajaksi rupeamisesta. Vastasin, että sanoit, että olisihan väärin poistua rintamalta nyt, kun kaikki vaappuu, jos vain kansa luottaa. Hän sanoi, olisi maalaisliitolle suuri vahinko, jos joudut pois. Teinkö väärin? Juhola tuli tiellä vastaan, kun menimme Katrin kanssa. Hän sanoi Elovaaran pantavan täältä listoille. Sanallakaan ei puhunut Sinusta. Haapanen kyllä sanoi, että Haapajärvellä ainakin vaaditaan sinua, että olisit ehdokkaana — Ei täällä ole puuhaa vaaleista ainakaan vielä. Heikki Kivimäki kuului rupeavan puhumaan täällä ja mistä, tietysti laista, josta hän niin paljon ymmärtää, on nyt siellä Helsingissä Paavo Raivion kanssa. En tiennyt sitä, että olisin jotakin sinulle lähettänyt. Wilkuna K suvaitsi minua tiellä tervehtiä, kun olin menossa kaivosta vettä noutamaan. Pyysin tietysti sisälle ja hän tuli ja kertoi minulle, että hän hommaa täältä Helsinkiin tosi itsenäisyysmiehiä, sillä siellä ylioppilastalolla pidetään kokous itsenäisyysmiesten lähettämisestä eduskuntaan. Ei hän Sinusta kysynyt. — Nyt täällä tekee selkoa työväen talolla Mäkelin Oulusta. Kaikki meiltäkin meni kuuntelemaan. Tiedän, että siellä parjataan Sinua, vaan eihän ole mitään semmoiset, kun tietää, ettei kenellekään ole tehnyt pahaa. Kun koettaa tehdä Jumalan antamalla järjellä ilman alhaisia pyyteitä, vaikka koko maailma häväsis, voipihan seisoa nurkumatta, sillä kaikkensa on uhrannut isänmaan onneksi. Ja vaikka miten kävisi Jumalalla on ohjat. Hän koettelemusten avulla kasvattaa ja puhdistaa. Nouseehan rinnasta kysymys, miksi tämmöisiä suruja tulee. Mutta surut ovat Jumalan lahja. Ne ovat Hänen vasaransa lyöntejä meihin, että meistä särmät katoaisivat ja voisimme yhä paremmin täyttää Hänen asettamia tehtäviä.Maanantaiaamu Sataa oikein kovasti. Ei voi mennä pellolle ja tänään olisi meiltä ohran leikkuu loppunut. Kaurakin kiirehtii. Miten lienee lyönee lakoon tämä raskas sade, sillä meillä on aije kaataa se niittokoneella. Se Lea on niittänyt ne kaksi pohjaa. Meilläkin kuului olevan kaksi pohjaa niittämättä, jotka niityn aikana jätettiin, kun ei niissä ollut mitään, vaan nyt niissä kuuluu olevan hyvänlainen heinä.
Woi Kyösti tuletko pian käymään kotona ja sanotko, ettet rupea listoille. Kyllä minusta tällä kertaa tuntuu, että ole kotona meidän luonamme. Eikö tarvitsisi levähtää, vai tuntuuko siltä, ettet voi. Ei täällä ollutkaan Mäkelin puhumassa vaan Hoikka, sillä Mäkelin oli sairastunut. Sinua siellä on parjattu. Kokouksen päätöstä en tiedä. Teidän rintamalta saisi poistua yks kaks vain kun siellä kerran on niin on miehenä seistävä paikoillaan siksi kun toisin järjestyy, tätä sanon ainoastaan omasta puolestani. Lähden viemään tätä postiin. Katri oli yhtenä iltana nähnyt isän unissaan. Hän jäi nukkumaan kun lähdin leikkopellolle ja kun tulin hän sanoi, että isä oli meillä. Lämpöinen tervehdys odottavilta omiltasi”