”Rakkaimpani! Kuten kortissa ilmoitin, olin sunnuntaina Imatralla. Siellä oli suunnaton väestö tullut omaa senaattoria kuulemaan, kuten he sanoivat. Maakansa on minua haukkunut ja silti menin ja puhuin toista tuntia. Pääkohdat esitin samoin kuin Liitossa, vaan paljon myös muuta. Ihmiset osoittivat suosiota. Mutta karjalaisethan tekevät sen, kun hyvin puhuu, vaikkei sisältö sitä ansaitsisikaan. Ehkä kumminkin selvisi moni seikka heille puheessani. Niin ainakin sanoivat muutamat. Jotkut kiittivät, että minulla oli itsenäisyyttä senaatissa tuossa eduskunnan asiassa, vaan ehkä monet salasivat taas ajatuksensa. No tämä ei minua enää vaivaa, vaikka piti lujilla ensin.Haapajärvellä on minut huudettu alas ja sen tähden on kannatonta, jos panevat minut listoille. Silloin tunnustavat huutaneensa väärin En tiedä onko J. Haapanen heikompi kuin Elovaara, vaan E. on näytellyt aina jyrkkää osaa ja sehän on nyt arvossa ja voi pitää lakina. Tein virheen, kun en Kempeleeseen arvannut lähettää jyrkkää kieltoa, vaan eihän minulta ole suoraan kysyttykään. Kenties kysyttäissä kiellän, että Heikkikin saa vapaasti akiteerata W. kanssa. Sanoin Hautamäelle, joka meni Kempeleeseen, etten rupea listoille jos nivalalaiset eivät vaadi. Nyt ei liene N. ollut ketään ja siksi ehkä olen jäänytkin syrjään. Y. Mäkelin, joka Huikon suulla oli vaatinut minun nujertamista. Oletko kuullut kirjoitustani arvosteltavan. Nyt lähtee täältä sosialistit ja jää 6 miestä. Minulle pakottivat elintarpeita ja täytynee ottaa, niin surkeaa, kun se onkin. Eduskunta tullee kai viikon kuluttua koolle. Sosialistit miettivät, miten selviytyä umpikujasta. Olen sanonut toisille, että ensi sunnuntaina haluan käydä kotona. En tiedä vielä pääsenkö.
Onpa hyvä, kun sataa. Käske Junnun tehdä se leikkuulaitos, kun se oli Pirttiperästä lainassa. Minä en muista oliko se vielä meidän liiterissä. Ne Takanevan pohjat lie paras niittää viikatteella, sillä kone ehkä repii heikon pinnan. Uskon niissä olevan kovan heinän. Antaa Mehtälän väen ne niittää, vaikka Takanevan sekulin ja kauran vuoksi täytynee käydä siellä joukolla. Kun väki on Takanevalla, niin Pieta ja poika voi silloin vahtia, että saa aikuiset olla pellolla. Kyllä kai Anttuuna tyttönsä kanssa pysyy ilman vahtia.
On omituista, kun Rosendahl on meidän kannalla ja Malmivaara toisella. Hän kehotti minua julkaisemaan ja siis oli puolitiessä. Hän ymmärtää mistä on kysymys, vaikka häneenkin vaikutti kansan henki. Jos sinulta kyselevät listoille rupeamistani, niin voit sanoa, että luultavasti en rupea, sillä sinne päin kallistun itse nykyään. Silloin ei tarvitse kaikesta vastata ja kyllä tämä vuosia tekee minun elämääni tämä nykyinen olotila. Mutta kuorma on kannettava. Historia tietää, mitä tästä sanotaan, sillä itse olemme liian lähellä. Sydämelliset terveiset teille kaikille Kyöstiltäsi”