”Rakkaimpani! Ymmärrän hyvin kirjettäsi. Jos tunteiden antaisin määrätä, niin pyytäisin sinut tänne ikävääsi haihduttamaan, mutta järki näkee sen vaan siitä kasvavan, näkisit kasvavat huoleni virkatehtävien paljouden tähden ja sen tähden on paras pysyä toimissaan. Onhan tämä kylmää puhetta, vaan sillä on todellisuuden pohja. Lisäksi viimeiset tapahtumat rintamalla tekevät olot yllätyksistä riippuvaisiksi ja sitä ajatellessa tekee mielelle hyvää, kun olette siellä rauhassa maan sydämessä, jossa ei ole ryssistäkään vastusta. Ainoa, mikä minua huolettaa on kasvava nälkä, joka tekee roistoja ja silti pitäisi Hirvensalon palokunnasta kahden miehen olla joka yö liikkeessä kylää suojelemassa.Kuulepas, kun minun piti antaa siitä 1 kg voista, jonka varasin itselleni osa eräälle sairaalle toverilleni ja sen tähden loppuu minulta voi ensi viikolla. Sen tähden pyydän lähettämään sen ison kapsäkin tulemaan tänne. Käy ostamassa meijeriltä 8 kg voita ja pane se toiselle puolelle ja ehkä vähän munia, leipää, lihaa ja kirjoja. Pane Leo Meckelinin kirjoittamat kirjat mitä löydät. Luulen olevan vinttikamarin hyllyllä muutama ja ehkä alhaallakin. Kirjojen luku ei ole määräävä. Kapsäkin lukitset, sillä hankin täältä avaimen aukaisua varten. Heikki Kivimäeltä otat lupatodistuksen, että minä saan kuljettaa 5 kg voita Helsinkiin. Ripaan kirjoitat nahkalappuun suuresti Senaattori K. Kallio. Rahtikirjaan merkitään kirjoja. Sitten käsket Juholan laittaa asemalle. Näin muonitat tänne kultasi, joka ei muuten saa voita nähdäkään. Hätää ei ole vaan lähetä kumminkin ensi viikon alussa. Sydämelliset terveiset teille kaikille kaipaavalta Kyöstiltäsi”