Kirje 1918-1-17, Nivala

Rakkaimpani! ”Tuntuu niin kuin en osaisikaan aloittaa kirjettä tällä kertaa. Åström ei valmista meidän nahkoja pohjanahaksi. Saamme viedä sen nahan omaan karvariin. Yksi vaikea asia oli minulla edessä, kun tohtori ja Mantila ovat riitaantuneet, niin tohtori ei ota maitoa nyt sieltä, vaan tuli minulta pyytämään. Kehotin häntä ottamaan entisestä paikasta, vaan mikään ei tuntunut auttavan. Woi miten ikäviä juttuja heidän välillään. Sanopas mitä perin maidosta.Täällä on ruvettu pitämään ompeluseuraa. Apteekissa oli nyt illalla. Sitä pidetään joka keskiviikko. Lamppuöljyä ei täällä taaskaan saa ja sähkövalo ei joudu, kun Hankkija ei ole lähettänyt sisäjohtoja, että monttöörit illoin saattaisivat panna niitä paikoilleen. Lähetettäisiin mies taas Helsinkiin kiirehtimään, vaan kukaan ei lähde. Jätän nyt tämän, sillä ei tunnu tulevan mitään, kun lapset häärivät ympärillä.
Otan joka päivä Sinulle ja itselleni luvun Milleristä. Se tuntuu niin mukavalta, niin kuin saisin tervehdyksen Sinulta kauniissa muodossa. Luitko Liitosta Wilkunan kirja-arvostelun. Tiedätkö kuka sen sillä tavalla arvostelee? Jumala suokoon, että näkisitte johtaa tätä eripuraista kansaa oikeaan voittoon. Lämpöisin tervehdys omaltasi”