Rakkaimpani! ”Kirjoitan muutaman sanan tähän postiin, koska voi olla mahdollista, että yhteys välillämme katkeaa hetkeksi. Wenäläisten ja punakaartilaisten liikehdintää ei saada estetyksi ilman, että säännöllinen junaliikenne lakkaa. Muutamia senaattoria muutti pois täältä, että maalla olisi hallitus, jos sattuisi olot muuttumaan semmoisiksi, ettei täällä voi toimia. Minut luettiin niihin, jotka eivät voi poistua ja omasta puolestani tuntuu tämä parhaimmalta. Tahdon seistä ja paikoilleni kaatuakin, jos se on Jumalan tahto.En usko kumminkaan olojen tuommoisiksi muuttuvan, vaan toivon aina ihmisen pääsevän järkiin. Woi isänmaatamme ja sen kansaa. Woi, kun se säilyisi! Uskon Jumalan kuljettavan minua näiden vaikeiden aikoja ohi, koska hän on niin paljon päälleni pannut. Ja jos niin surkeasti olisi, että yhteiskunta luhistuisi ja minä sen kanssa, niin te tiedätte, ettei valta eikä kunnianhimo ole minua tuolillani pitänyt, vaan yhteiskunnallinen velvollisuus. Jumala kanssanne. Kirjoitan huomenna, jos junat kulkee. Sydämelliset terveiset teille kaikille teitä kaipaavalta Kyöstiltäsi”