Kirje 1918-11-23, Helsinki

Rakkaimpani! ”Onnea nimipäiväsi johdosta. Olipa hyvä, että kävit Wienon luona. Hän kirjoittaa minulle hyvin ahkerasti. Puhui viime kirjeessään jostain neiti Dahlbergistä, joka haluaisi meille lepäämään kuukaudeksi. Kyllähän niitä mahtaisi olla tuhansittain, jotka sen kohteliaisuuden tekisivät. Tietysti sanoit selvään ja tinkimättä ei! Jos toisin olette tehneet, niin on se korjattava rauhamme vuoksi. Tohtori kirjoitti minulle Wienon kohtauksesta. Oli hyvä, että sinä sait selittää hänelle kaikki havaintosi. Minusta tuntuu tämä ohimenevältä herkän mielen läikähdykseltä, ehkä ikävän ja vastoinkäymisen tuloksena. Sanon vieläkin, että teit oikein, kun menit sinne. Ajoin kirjoittaa vielä lapsille vaan nyt ei tarvitse. Panen kumminkin kortin kaimallesi.Minä en luultavasti tule kotiin ennen kuin jouluksi. Olen valtiovarainvaliokunnassa ja työssä kiinteästi joka päivä. Hallitukseen minua on tahdottu, vaan en lähde, jos ei tule tasavaltalainen enemmistö. Siihen eivät viisaudessaan ja kuningasmielisyydessään mene ja näin jäämme maalaisliittolaiset ulkopuolelle, vaikka olen kaikkien ehdokas. Näin on oikein ja parempi minulle ja puolueellemme. Isänmaalle uskoisin sen myös varmasti parhaimman ja viisaimman. Tulen juuri neuvotteluista. Kantani on niin selvä ja varma, ettei minulla ole mitään tunnontuskia. Sitten jos antavat perään ja meidän vaatimus tulee voimaan. ( joka ei nyt siltä näytä), niin sitten täytyy isänmaan vuoksi astua aisoihin ainakin vaaleihin asti. Minulle on nyt asia helppo ja selvä. Myöskin näyttää siltä, ettei sinulla ole syytä peljätä, että jäisin tänne. Sydämelliset terveiset teille kaikille. Kyöstiltäsi”